Suomalaisten riski apinarokolle edelleen pieni – eläimestä saatu tartunta epätodennäköistä Afrikan ulkopuolella

Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut apinarokon vuoksi korkeimman hälytystason eli globaalin terveyshätätilan. Uusi apinarokkoepidemia on lähtenyt leviämään Kongon demokraattisesta tasavallasta.

Hätätilan julistamisen tarkoituksena on mahdollistaa epidemian parempi koordinointi kansainvälisellä tasolla sekä nopeuttaa tutkimusta ja rahoitusta taudin hillitsemiseksi.

Tällä hetkellä leviävä apinarokkoviruksen tautimuoto I:n aiheuttama epidemia on samankaltainen kuin perinteiset apinarokkoepidemiat Afrikassa, joita on esiintynyt 1970-luvulta lähtien. Nyt tapauksia on kuitenkin paljon, ja tartuntoja on todettu tapahtuvan nyt myös tämän kehityslinjan osalta seksin välityksellä.

Ruotsissa vahvistettiin kuluneella viikolla ensimmäinen uuden variantin apinarokkotapaus. Kyseessä oli ensimmäinen apinarokon uuden muunnoksen tapaus, joka on diagnosoitu Afrikan mantereen ulkopuolella. Myöhemmin viikolla myös Pakistanissa vahvistettiin uusi tapaus, mutta sen viruskanta on vielä varmistamatta.

Apinarokkoon on sairastunut tammikuun 2022 jälkeen Afrikassa ainakin 38 500 ihmistä. Tautiin on kuollut liki 1500 ihmistä.

Apinarokko on zoonoosi eli ensisijaisesti eläimistä ihmisiin tarttuva tauti.

THL:n mukaan apinarokkoa on syytä epäillä, jos henkilöllä on punoittavaa, paikallista tai rakkulaista ihottumaa ja samanaikaisesti imusolmukkeiden suurenemista, kuumetta, päänsärkyä tai väsymystä.  Kuva: Kari Salonen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Leif Lakoma kertoo, että Ruotsissa havaitusta tapauksesta huolimatta Suomen ja suomalaisten riski apinarokolle ei ole muuttunut. Riskiryhmille suositellaan kuitenkin rokotusta, sillä tautimuoto II:n virus on viime vuosina kiertänyt Euroopassa.

Lakoma sanoo, että Suomessa ei liene vaaraa saada tartuntaa esimerkiksi muuttolinnuilta tai karjan kautta, sillä apinarokko on tarttunut erityisesti Afrikan villieläimistä, kuten jyrsijöistä.

Afrikan ulkopuolella kuolleista tai elävistä eläimistä tarttuvaa apinarokkoa ei ole havaittu, eikä tautia ole havaittu linnuissa.

”Kongon epidemia on alueellinen, ja ensimmäinen Ruotsin tartunta oli peräisin epidemia-alueelta. Riski uusille tartunnoille Euroopassa on kyllä olemassa. Riski sille, että uusi virustyyppi alkaa levitä on pieni, kunhan uudet tapaukset vain huomataan ajoissa”, Lakoma kertoo.

Tautimuoto II:n tapauksia on havaittu erityisesti miehillä, joilla on useita satunnaisia seksikontakteja miesten kanssa. Tästä huolimatta kuka tahansa voi sairastua apinarokkoon. Tautimuoto II:n on tulkittu tarttuvan pitkässä ja läheisessä ihokontaktissa, mutta tautimuoto I:n tartuntareiteistä ei ole varmuutta.

Apinarokkoa on syytä epäillä, jos henkilöllä on punoittavaa, paikallista tai rakkulaista ihottumaa ja samanaikaisesti imusolmukkeiden suurenemista, kuumetta, päänsärkyä tai väsymystä.

Riski tartunnalle voi olla suurempi, jos henkilöllä on edeltävän kolmen viikon aikana ollut kontakti apinarokkoa sairastavaan ihmiseen, henkilö on matkustanut alueella, jolla apinarokkoa esiintyy tai henkilöllä on ollut lukuisia seksikumppaneita.

Apinarokkoa vastaan on olemassa rokote. Suomessa rokote annetaan apinarokolle altistuneille ja riskiryhmiin kuuluville.