

MT Liven ensimmäisessä EU-vaalikeskustelussa kohtasivat kokoomuksen Pekka Toveri ja SDP:n Eero Heinäluoma. Vaalikeskustelun veti MT:n Eurooppa-kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, jonka haastateltavina on maaseudun ja maakuntien asioiden sekä turvallisuuden kärkiehdokkailta.
Toverin mielestä EU sääntelee liikaa maataloutta. Kun Nurminen kysyi liikasääntelystä esimerkkiä, kokoomuksen eurovaaliehdokas myönsi tietävänsä maatalousbyrokratiasta liian vähän antaakseen tarkkaa esimerkkiä.
”Olen kuullut byrokratian olevan liian raskasta, joka vie maanviljelijät ongelmiin paperitöiden kanssa. Tilalle pitäisi saada vähemmän, laadukkaampaa sääntelyä”, hän avasi.
”Tukia tulee kohdistaa entistä vahvemmin aktiivitilallisille.”
Heinäluoma tunnisti Toverin tavoin maataloutta koskevan turhaa byrokratiaa eikä uskonut komission viljelijöille tekemien myönnytyksien riittävän.
”Ryhmämme on sitä mieltä, että viljelijöiden raportointivelvoitteitta tulee keventää ja tukia kohdistaa entistä vahvemmin aktiivitilallisille”, hän kuvasi S&D -europuolueen mielipiteitä.
Heinäluoman kritiikin kohteeksi joutuivat ”kymmenien miljoonien maataloustukien saajat”, joilta on istuvasta mepistä perusteltua leikata ja jakaa tukia uudelleen.
Molemmat ehdokkaat olivat kuitenkin sitä mieltä, että tukien saamiseksi tiukat ympäristökriteerit ovat paikallaan, sillä heidän mielestään kuluttajat kysyvät jo vastuullista ruokaa.
”Suomalaisen ruuantuottajan etu on, että meillä on eurooppalaisia yhteisiä laatuvaatimuksia”, Heinäluoma perusteli kantaansa.
Viljelijöiden tulotasoa molemmat pitivät myös epäreiluna tehtyyn työhön nähden. Toveri korosti ruuantuotannon olevan myös huoltovarmuuskysymys, ja Heinäluoma allekirjoitti Nurmisen noston kaupan määräävästä markkina-asemasta.
”Tämä ongelmakohta on laajasti tunnistettu, mutta helppoja lääkkeitä siihen ei olla löydetty Suomessa tai Euroopassakaan”, Heinäluoma kommentoi ajatusta.
Hän vaati, että EU:n ulkopuolelta tulevan ruuan tulee täyttää unionin kriteerit, jotta kilpailuasetelma olisi reilumpi eurooppalaisia viljelijöitä kohtaan.
”Toimenpiteissä tulee kuitenkin kuulla alan toimijoita entistä herkemmällä korvalla.”
Toveri sanoi ymmärtävänsä hyvin metsänomistajien ärtymyksen metsäkatoasetuksesta sekä ennallistamisesta ja vaatikin keskusteluun reiluutta unionin laajuisesti.
”Jos Suomen metsistä vaaditaan 20 prosenttia ennallistettavaksi, niin reiluuden nimissä myös hollantilaisten pitäisi ennallistaa 20 prosenttia entisistä pyökkimetsistään eli nykyisistä pelloista”, hän näpäytti.
Myös Heinäluoma tunnusti vastustavansa metsäkatoasetusta, mutta luontokatoasetusta hän puolusti. SDP:n istuvan mepin mielestä siihen unionin oli sitouduttava monestakin syystä.
”Emme tule pitkään pärjäämään täällä, jollemme tee luontoa vahvistavia päätöksiä. Käytännön ratkaisuissa ja toimenpiteissä tulee kuitenkin kuulla alan toimijoita entistä herkemmällä korvalla”, hän peräänkuulutti.

Parlamentissa tehtävästä yhteistyöstä Toveri ei poissulkenut laitaoikeistoryhmiä, kuten ei myöskään laitavasemmistoa. ECR-ryhmän, johon Suomesta perussuomalaiset kuuluvat, kanssa hän näkee yhteistyön mahdollisuuksia.
”Kokemus on osoittanut, että kummankaan laidan eristäminen ei toimi ja radikalisoituminen vain lisääntyy”, Toveri perustelee.
Sen sijaan Heinäluoma peräänkuulutti ”maltillisten voimien” yhteistyötä, jotteivät laitaoikeiston voimat pääsisi vallan kahvaan Euroopassa.
”Kummankaan laidan eristäminen ei toimi ja radikalisoituminen vain lisääntyy.”
”Tässä EPP:llä ja kokoomuksella on ratkaiseva rooli, ryhtyvätkö he tekemään Ranskan Marine Le Penin ja Italian Giorgia Melonin kaltaisten tahojen kanssa yhteistyötä”, hän kritisoi keskustaoikeistoa.
Toveri vastasi puolueelleen kohdistettuun kritiikkiin niin, että leimaamalla ihmisiä radikalisoituminen ei vähene. Hän toivoi ”keskustamaltillisen akselin” olevan mahdollisimman laaja.
”Jos maltilliset ryhmät hakevat yhteistyötä vain juuri ja juuri enemmistöllä, niin meidät syödään elävältä sekä oikealta että vasemmalta”, Toveri kiteytti.