Ilmastoon ja turvallisuuteen keskittyvä Petteri Vuorimäki työskentelee uudessa tehtävässä, joka perustettiin ulkoministeriöön syyskuussa. Kuva: Lari Lievonen
Äärimmäisen kiistanalainen keino voi olla tarpeen taistelussa lämpenemistä vastaan – Suomen on edettävä eturintamassa, sanoo Petteri Vuorimäki
Ilmastoasioita ei voi sysätä sivuun siksi aikaa, että geopoliittinen tilanne selkenee, sanoo ulkoministeriön asiantuntija Petteri Vuorimäki. Suomi on varautumisen huippumaa mutta ilmaston muuttuessa paluuta normaaliin ei ole.Tilaajalle
Petteri Vuorimäkeä huolettaa, ovatko arviot ilmastonmuutoksen etenemisestä liian varovaisia. ”Mitä jos tässä on isompi riski kulman takana, kuin ymmärrämmekään? YK:n ympäristöjärjestön Unepin raportissa todettiin, että kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC:n luvut on ylioptimistisia.” Kuva: Lari LievonenSuomen pitää olla eturintamassa keskustelemassa ilmastonmuokkauksesta ja rohkaista sitä koskevaa tutkimusta, sanoo ulkoministeriön johtava asiantuntija Petteri Vuorimäki.
Maailma lämpenee vauhdilla, ja kehityksen kääntämisestä ei ole Vuorimäen mukaan merkkiäkään.
”Olemme hyvin lähellä tilannetta, jossa päästövähennykset eivät riitä, jos niitä edes saadaan aikaan. Sitten pitää miettiä, mitä pitää tehdä, että selviydymme.”
Suomen tulisi Vuorimäen mukaan olla aktiivinen keskustelussa ilmastonmuokkauksesta, sillä ensimmäiset käytännön kokeet todennäköisesti tehdään lähellä meitä, arktisella alueella.
Vielä kokeita ei ole tehty muuta kuin laboratoriossa.
Yhtenä keinona ilmastonmuokkauksessa on keskusteltu mahdollisuudesta tiputtaa lentokoneesta ilmakehään partikkeleita, jotka heijastavat auringonsäteet takaisin ulkoavaruuteen. Tällöin alapuolella oleva alue viilenee.
Ajatus on lähtöisin tulivuorenpurkauksista: niistä purkautuva pöly ja massa on viilentänyt ilmastoa. Voisiko ihminen tehdä samoin?
Vuorimäki rohkaisee tutkimaan ilmastonmuokkausta ja sen vaikutuksia, vaikka teema onkin äärimmäisen kiistanalainen.
”Osa maista haluaa kieltää ilmakehän kokeet kokonaan.”
Ympäristöjärjestöt vastustavat ilmastonmuokkausta, sillä ne pelkäävät sen kääntävän huomion pois päästövähennyksistä kuten fossiilienergiasta luopumisesta sekä lentomatkustamisen ja lihansyönnin vähentämisestä.
Paluuta entiseen ei ole, kun ilmaston keikahduspisteet lähestyvät. ”Koralliriutat menetetään ihan kohta. Yleisten arvioiden mukaan vuoristojäätiköt ovat jo mennyttä, vaikka tehtäisiin mitä”, kertoo Petteri Vuorimäki. Kuva: Lari LievonenIlmastoon ja turvallisuuteen keskittyvä Vuorimäki työskentelee uudessa tehtävässä, joka perustettiin ulkoministeriöön syyskuussa.
”Kun olen EU- ja Nato-kollegoille selostanut toimenkuvaa, Suomea pidetään hyvin edistyksellisenä. Suomi on yksi harvoja maita, jotka on ymmärtänyt ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden.”
Vuorimäki kaipaa kuitenkin Suomeenkin herätystä: ”Maa- ja metsätalousministeriö tekee erinomaista työtä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisen osalta, mutta tarvitsemme laajemman yhteiskunnallisen keskustelun haasteista, jotka tulevat olemaan edessämme.”
Suomi tunnetaan maailmalla varautumisen huippumaana. Kokonaisturvallisuuden malli ei kuitenkaan toimi uhkissa, joita ilmastonmuutos tuo.
”Koko järjestelmä on viritetty tilanteeseen, jossa tulee konflikti. Koneisto alkaa pyöriä, se suojaa väestöä ja pienentää haittavaikutuksia. Jonkun aikaa käpristellään, sitten palataan takaisin normaaliin. Ilmastonmuutoksessa normaali ei enää palaa.”
Arktinen alue lämpenee neljä kertaa ja esimerkiksi Barentsinmeri ja Huippuvuoret seitsemän kertaa nopeammin muuta maapalloa nopeammin, muistuttaa Petteri Vuorimäki. Kuva: Lari LievonenIlmastonmuutos on vakava turvallisuusuhka, joka koskee meitä kaikkia, painottaa Vuorimäki.
Se on päässyt unohtumaan, kun Suomessa ja maailmalla huomio on nyt sodissa ja niihin varustautumisessa.
”Ukrainan sodan ongelmallisin vaikutus on siinä että se on kääntänyt huomion pois ilmastonmuutoksesta.”
Ilmastoasioita ei voi sysätä sivuun siksi aikaa, että geopoliittinen tilanne selkenee, sanoo Petteri Vuorimäki.
”On tärkeää ja ymmärrettävää, että käytämme viisi prosenttia bruttokansantuotteesta sotilaalliseen turvallisuuteen, mutta meidän pitää varoa, että tästä ei seuraa se, että me käytämme sata prosenttia huomiostamme sotilaalliseen turvallisuuteen.”
”Ilmastonmuutos vaikuttaa myös asevoimiin.”
Ilmastonmuutos aiheuttaa Suomelle useita isoja turvallisuusuhkia, Vuorimäki luettelee.
Atlantin merivirtojen pysähtyminen eli Amoc voi romahduttaa lämpötilat pohjoisessa ja jäädyttää Itämeren umpeen kuukausiksi. Maastopalojen moninkertaistuminen on kansallinen uhka, koska elämme metsistämme.
Suomi on niin lähellä Venäjää, että Siperian ikiroudan sulaessa ja vapauttaessa ilmakehään vaarallisia bakteereja ja viruksia uusi pandemia saattaa kolkutella ensimmäisenä ovillamme.
”Ilmastonmuutos vaikuttaa myös asevoimiin. Se tekee sotavoimien liikuttamisen ja sotaoperaatioiden toimeenpanon entistä haasteellisemmaksi”, sanoo Vuorimäki.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan satsaavat Petteri Vuorimäestä nyt esimerkillisesti esimerkiksi Iso-Britannia, Saksa ja Kiina. Kuva: Lari LievonenUhkia on, entä ratkaisut?
”Meidän pitää nostaa ilmasto ja turvallisuus takaisin kansallisen poliittisen keskustelun keskiöön. Meidän pitää saada kokoon keskeinen kansallinen toimielin pohtimaan tätä uhkaa ja toimia mitä meiltä kansakuntana vaaditaan, jotta me ollaan valmiina.”
Lisäksi Suomen pitää Vuorimäen mukaan toimia aktiivisesti sekä Euroopassa että muilla kansainvälisillä foorumeilla.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan satsaavat hänestä nyt esimerkillisesti esimerkiksi Iso-Britannia, Saksa ja Kiina.
”Haluaisin nähdä Suomen olevan mukana tässä ryhmässä.”
Ilmastonmuutosta pakoon
Viimeisen 10 vuoden aikana 250 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään asuinsijoiltaan maansa sisällä ilmastonmuutoksen takia.
Australia otti joulukuussa vastaan ensimmäiset 27 ilmastonmuutosta pakoon muuttavaa tuvalulaista.
Kansainyhteisöön kuuluva Tyynellämerellä sijaitseva saarivaltio Tuvalu on pitkälti menettänyt kaksi atolliaan eli korallisaartaan merenpinnan noustua.
Ennusteiden mukaan loputkin seitsemän atollia saattavat kadota mereen seuraavien sukupolvien aikana.
Kolmasosa Tuvalun asukkaista on hakenut Australialta erityistä viisumia ilmastonmuutoksen takia.
Australia ja Tuvalu sopivat 2023 Falepili Union -sopimuksessa, että Australia vastaanottaa 280 tuvalulaista vuodessa.
Sopimus on maailman ensimmäinen ja ainoa kahdenvälinen ilmastoliikkuvuuteen liittyvä sopimus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
