• Nämä vieraskasvit joutuvat erityiskäsittelyyn Järvi-Suomessa – luvassa kuumaa kyytiä

    Torjuntakokeiluja tehdään komealupiinilla ja viitapihlaja-angervolla.
    Viitapihlaja-angervo ja sen eri muodot on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.
    Viitapihlaja-angervo ja sen eri muodot on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kuva: Vieraslajit.fi, Jouko Rikkinen / CC-BY-NC-4.0
    Uutiset|Ympäristö
    6.5.202516:37
    Katja Lamminen

    Järvi-Suomen maakunnissa ryhdytään hillitsemään haitallisten vieraskasvien leviämistä luontoon.

    ”Tavoitteena on selvittää keinoja, joilla vieraslajikasvien leviämistä voidaan hallita entistä tehokkaammin perinnebiotoopeilla. Samoin alueilla, joilla vieraslajikasvit uhkaavat paikallista luonnon monimuotoisuutta”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Leena Hamberg kertoo.

    Kohdealueilla selvitetään, minne vieraslajien torjunta kannattaa erityisesti kohdentaa. Hanke toteutetaan Kaakkois-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ely-keskusten alueilla vuosien 2025–2027 aikana.

    Komealupiini saa kyytiä pihasta. Hankkeessa vieraskasvin kitkentään kokeillaan kuumaa vettä.
    Komealupiini saa kyytiä pihasta. Hankkeessa vieraskasvin kitkentään kokeillaan kuumaa vettä.  Kuva: Terhi Pape-Mustonen

    Torjuntakokeilujen tähtäimessä ovat komealupiini ja viitapihlaja-angervo.

    Komealupiinin torjuntaan kokeillaan kuumavesikäsittelyä ja viitapihlaja-angervon nitistämiseen biologista torjuntaa.

    Hankkeen tuloksista saadaan apua päätöksentekoon kunnille ja ely-keskuksille.

    ”Tietysti siitä on hyötyä myös kaikille kansalaisille ja maanomistajille, jotka haluavat olla vieraslajikasvien hallintatyössä mukana”, Hamberg mainitsee.

    Hanketta rahoittavat EU:n maaseuturahoitus, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Mukana toteutuksessa ovat myös Suomen Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiri ja MTK.

    Lupiini on kaunis, mutta viheliäinen vieraslaji.
    Lupiini on kaunis, mutta viheliäinen vieraslaji.  Kuva: Sanne Katainen
    Lisää aiheesta
    • Jättipalsami, komealupiini, espanjansiruetana, kurtturuusu ja jättiputket ovat levinneet Suomessa laajalti. Niiden torjuntaan tarvitaan kansalaisten apua. Laki velvoittaa kitkemään haitalliset vieraslajit omalta tontilta.

      Ympäristö | Nämä ovat vieraslajien viisi levinneintä ”pahista” – ajattelematon voi levittää kutsumattomia vieraita monella tavalla

      Tilaajalle
    • Veneiden ja kalastusvälineiden puhdistaminen tai huolellinen kuivattaminen ennen siirtoa järvestä toiseen voi estää lajin leviämisen uusille alueille. Kuvassa vasemmalta oikealla isosorsimokasvusto, hyytelösammaleläin sekä kanadanvesirutto.

      Ympäristö | Lämmin vesistö houkuttelee vieraslajeja, joiden torjuminen on työlästä − jopa kaivurille voi olla käyttöä

    • Saarnia tuhoava saarnenjalosoukko on levinnyt lähelle Suomen itärajaa.

      Ympäristö | Nämä vieraslajit voivat levitä metsään ja tukahduttaa puiden taimia

      Tilaajalle
    • Niityt ovat vähentyneen jo 50 -luvulta lähtien, kun maataloudessa on tullut isoja muutoksia. Lupiinit ovat vallanneet monin paikoin ketokasvien kasvupaikat.

      Luonto | Vieraslajit voivat haitata pölyttäjien toimintaa näinkin yllättävin tavoin

    • Kanadanpiisku on yksi haitallisten vieraslajien listaan lisätyistä kasveista.

      Piha ja puutarha | "Kaikista lajeista on kiukuttelua aina ollut, mutta laki on laki” ‒ tuttuja kukkia lisättiin haitallisten listalle, maanomistajan torjuttava omalla kustannuksellaan

      Tilaajalle
    • Teiden varsilla yleinen komealupiini kuuluu niin ikään haitallisiin vieraslajeihin. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO.

      Luonto | Haitallisten vieraslajien luetteloon seitsemän uutta lajia, muun muassa piiskuja ja angervoja sekä mustapääetana

    Artikkelin aiheet
    vieraskasvit
    Järvi-Suomi
    komealupiini
    viitapihlaja-angervo
    Luonnonvarakeskus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä