Useat vieraskasvilajit sietävät varjoa ja voivat pärjätä metsissä.
Sellaisia ovat etenkin monet puutarhoista tutut puut ja pensaat, kuten isotuomipihlaja ja viitapihlaja-angervo. Lisäksi puuvartinen terttuselja viihtyy metsänreunoissa ja lehdoissa. Pikkutalvio puolestaan pärjää lehtimetsissä.
Puuvartisten vieraslajien on havaittu vaikeuttavan metsänuudistamista tukahduttamalla puiden taimia.
Sama pätee jättipalsamiin, joka leviää terhakasti vesistöjen äärellä ja rantalehdoissa.
Komealupiini on paikoin levinnyt metsänreunoihin ja pidemmällekin kangasmetsiin ja hakkuuaukoille.
Maaperämme eliöstö ei ole kenties sopeutunut hajottamaan vierasperäisten kasvilajien kariketta, jolloin metsänpohjalle kertyvät lehdet ja muu aines tukahduttavat muita kasveja ja sammalpeitettä.
Espanjansiruetana karkaa pihoilta joutomaille ja reheviin metsiin etenkin puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana. Lisäksi osa kasvitaudeista ja tuholaisista on ihmisen levittämiä vieraslajeja.
Uusien tuholaisten leviäminen Suomeen on mahdollista. Esimerkiksi saarnia tuhoavaa kuoriaista saarnenjalosoukkoa esiintyy jo Pietarin seudulla.
Juttuun on haastateltu sähköpostitse erikoistutkija Erja Huuselaa ja tutkija Miia Jaunia Luonnonvarakeskuksesta.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
