Luontopaneelin Kotiaho kannustaa ”lupiinikävelyille” ja ilmoittamaan vieraslajeista – myrkyttäminen aina viimeinen vaihtoehto, kuten opittiin rohmutokosta

Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho perheineen tekee lupiinikävelyitä.

Silloin reitti kulkee maantien viertä, josta nyhdetään haitalliset vieraslajikasvustot pois. Enimmäkseen ne ovat lupiineja Korpilahden Oittilan kylällä. Sieltä täältä on saattanut pilkistää myrkyllinen jättiputki tai jättipalsami.

Kotiahon mukaan maaperän siemenpankista on pitkään riittänyt aina uusia ja uusia lupiineja. Nyt kun perhe on hävittänyt niitä joka kesä kymmenen vuoden ajan, alkavat kasvustot jo hiipua.

Myrkyllinen jättiputki on yksi haitallisista vieraslajeista, jonka hävittämiseksi järjestetään talkoita.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Kotiaho haluaisi tartuttaa kaikkiin suomalaisiin kipinän tehdä vieraslajikävelyitä ja järjestää torjuntatalkoita.

”Jos ei itse halua tehdä vieraslajeille mitään, niin kasvustoista kannattaa ainakin ilmoittaa vieraslajit.fi-sivustolle. Silloin esiintymä tulee ely-keskuksen tietoon ja mahdollisesti hävitetään”, Kotiaho neuvoo.

Samaan hengenvetoon hän harmittelee, että ely-keskusten resurssit suppeat vieraslajien torjumiseksi ja leviämisen valvomiseksi.

Laki velvoittaa maanomistajat hävittämään haitalliset kasvustot mailtaan, mutta nykyisellä henkilöstömäärällä lain toteutumista ei kyetä valvomaan.

Luontopaneeli suosittelee, että myös yksityisiä toimijoita kannustetaan osallistumaan vieraslajien torjunnan rahoittamiseen etenkin aloilla, joihin liittyy vieraslajiriskejä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi matkailu, kansainvälinen merenkäynti ja rahtiliikenne sekä tuotteiden ja eläinten maahantuonti.

Lampaat syövät mieluusti vieraslajina leviävää jättipalsamia.  Kuva: Markku Vuorikari, Kari Salonen

Suomen 48 000 eliölajista noin tuhannen arvioidaan olevan vieraslajeja. Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Tavatuista vieraslajeista luonnolle tai ihmiselle haitallisiksi on arvioitu noin 160 lajia.

Hyödylliseksi katsotaan muutamia kymmeniä ja loppujen on arvioitu olevan toistaiseksi haitattomia.

Ilmastonmuutos sekä maa- ja merialueiden käytön muutokset helpottavat lajien siirtymistä uusille alueille. Vieraslajit syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja ja edistävät siten luontokatoa. Ne voivat myös heikentää luonnon ihmisille tarjoamia ekosysteemipalveluita sekä aiheuttaa tai levittää tauteja ja loisia.

”Vieraslajien haitallisimpia vaikutuksia ei ole vielä liian myöhäistä torjua, kunhan torjuntaan sitoudutaan, siihen osoitetaan riittävät resurssit ja lainsäädäntöä pannaan toimeen sekä valvotaan”, Kotiaho tiivistää.

Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin maanantaina julkaisema raportti patistelee tekemään toimialat yrittävää, kansainvälistä yhteistyötä vieraslajien torjumiseksi.

Tehokkainta torjuntaa on estää vieraslajien leviäminen muun muassa maiden rajojen yli.

Jos vieraslaji on päässyt leviämään tai vakiintumaan, on sen poistaminen ympäristöstä usein hankalaa ja saattaa vaatia jopa ekosysteemiä vahingoittavia toimia.

Luontopaneeli toivoo, että lähtökohtaisesti pyrittäisiin välttämään tilanteita, joissa haitallinen vieraslaji joudutaan poistamaan esimerkiksi myrkyttämällä. Alueen luontaisella lajistolla voi kestää pitkään palautua, ja riskinä on myrkyllisen aineen leviäminen laajemmalle ympäristöön.

”Esimerkiksi rohmutokon leviäminen on näillä näkymin pystytty pysäyttämään yhteen varsinaissuomalaiseen lampeen, mutta haitallisen kalalajin hävittäminen myrkyttämällä vahingoitti lammen muutakin lajistoa”, sanoo Suomen Luontopaneelin toinen varapuheenjohtaja, professori Ilari Sääksjärvi.

Ihmisen evittämät vieraslajit on erotettava tulokaslajeista, jotka siirtyvät omin avuin kohti pohjoista. Jälkimmäisiä ei ole pääsääntöisesti syytä torjua.