

Suomen talous ja rakentamisen suhdanne kääntyvät tulevana vuonna ainakin pienoiseen kasvuun, uskoo Kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi.
”Kuluvan vuoden näkymä on hieman viime vuotta parempi. Käytännössä viime vuoden talouskasvu jäi 0,2 prosenttiin, kun kuluvan vuoden ennusteet vaihtelevat siellä 0,8 ja 1,5 prosentin välillä”, Ruotsi selittää.
Raklin kevään suhdannekatsaus julkaistiin tänään keskiviikkona.
”Rakentamisen kehitys on epävarma, mutta kuitenkin kuluvalle vuodelle ennakoidaan, että meillä on vähän paremmat edellytykset lähteä kasvuun.”
Epävarmuutta on etenkin asuntorakentamisen puolella, sillä ylimääräisen asuntotarjonnan purkautumiseen liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä.
Asuntokauppa on hieman piristynyt, mutta kuluttajat ovat varovaisia ostopäätöksissään ja asuntojen hinnat laskevat edelleen.
Myös kuluttajien luottamus on edelleen matalalla tasolla, ja laski helmikuussa edelliskuukaudesta. Kasvuunkin nähdään silti mahdollisuuksia.
”Meillä on kuitenkin palkkojen nousua semmoiset 3,5 prosenttia ja inflaatio hidastuu noin 1,4 prosenttiin”, Ruotsi kertoo.
”Toki kaikki ennusteet ovat herkkiä geopolitiikan ja kauppapolitiikan muutoksille. Joku uusi eskaloituminen tai myös joku yllättävä purkautuminen voi heiluttaa ennusteita merkittävästikin.”
”Toimitilarakennuksiin rakennuslupia on myönnetty vuodesta 2024 eteenpäin aika paljon enemmän kuin mitä on aloitettu.”
Toimitilarakentamisen odotukset ovat asuinrakentamista korkeammalla. Alalla on runsaasti rakennuslupia, joita ei ole vielä aloitettu. Elinkeinoelämän luottamus tulevaan on myös parantunut viimeisen parin vuoden aikana.
”Kokonaisuudessaan me uskotaan, että, rakentamisen tuotannon arvo kääntyy meillä suurin piirtein 3–7 prosentin kasvuun”, Ruotsi sanoo.
Ennusteessa on epävarmuutta, sillä rakentaminen on Suomessa hyvin suhdannevetoista ja rakentamisen näkymät riippuvat jo itsessään hyvin epävarmoista yleisistä talouden näkymistä.
”Toimitilarakennuksiin rakennuslupia on myönnetty vuodesta 2024 eteenpäin aika paljon enemmän kuin mitä on aloitettu. Siellä olisi potentiaalia nähdä voimakkaampaakin kasvua”, Ruotsi kertoo.
”Toimitilarakentaminen on selkeästi ylläpitänyt meillä rakentamista kokonaisuudessa. Siellä ei nähdä niin jyrkkää miinusta, kuin asunnoissa viime vuosina.”
”Tällä hetkellä rakennetaan niin vähän, että kyllä sitä kysyntää tulevaisuudessa tulee olemaan enemmän”.
Toimitiloihin myönnettiin viime vuoden lopulla myös runsaasti rakennuslupia. Ainakin osin kasvua selittävät datakeskushankkeet. Kasvua on myös liiketilojen rakennusluvissa.
Ruotsin mukaan kasvupotentiaalia on, jos yritykset vain uskaltavat investoida.
Asuinrakentamisen sen sijaan odotetaan uinuvan vielä ainakin alkuvuoden.
Vaikka yksityinen kysyntä elpyisi, varsinkin kasvukeskuksissa on asunnoista liikatarjontaa, jonka purkautumista edelleen odotetaan.
Viimeisimmän 15 vuoden aikana asuntoja on rakennettu kysyntää enemmän etenkin pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa.
”Mutta jos katsotaan pitkällä aikavälillä, niin tällä hetkellä rakennetaan huomattavasti alle meidän pitkän aikavälin asuntotarpeen. Se on noin 30 000 asuntoa vuodessa , ja viime vuonna aloituksia oli 16 800”, Ruotsi selittää.
”Tällä hetkellä rakennetaan niin vähän, että kyllä sitä kysyntää tulevaisuudessa tulee olemaan enemmän”.

Asuinrakentamisen osuus kaiken rakentamisen arvosta on hiljaisinakin aikoina suuri. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä rakennusinvestointien arvo kokonaisuudessaan oli 7,8 miljardia euroa, josta asuinrakennukset kattoivat 3,3 miljardia.
Rakennusneliöissä taas korostuvat esimerkiksi erilaiset teollisuushallit ja muut liikekiinteistöt. Melko iso tekijä ovat myös maatalousrakennukset ja eläinsuojat. Viime vuonna niitä rakennettiin 1,5 miljoonan neliön edestä. Liiketiloja rakennettiin 2,3 miljoonaa neliötä.
”Toimistotilan tarve on nyt asettunut, mutta tiloihin panostetaan, jotta työntekijät saadaan sinne paikalle.”
Rakentamisen kovin volyymi tulee jatkossakin keskittymään kasvukeskuksiin, Ruotsi uskoo.
Samoin uskovat Raklin rakennuttamisen barometriin vastaajat. Rakentamisen kasvuun uskotaan kaupunkien ydinkeskustoissa ja niiden lähialueilla. Kehyskunnissa ja muilla alueilla rakentamisen odotetaan vähenevän.
”Ylitarjontaa asunnoista on Helsingissä nyt paljon, mutta siellä on toisaalta myös kovin väestönkasvu”, Ruotsi puntaroi.
Myös toimistorakennuksille on kasvukeskuksissa uutta kysyntää. Siinä näkyy Ruotsin mukaan jo ennen koronaa alkanut trendi pienempiin, mutta moderneihin ja hyvillä sijainnilla oleviin tiloihin.
”Hybridityön lisääntyminen vahvisti entisestään sitä trendiä. Toimistotilan tarve on nyt ehkä asettunut, mutta tiloihin panostetaan, jotta työntekijät saadaan sinne paikalle.”