• Suomi käyttää puolustusmenoihinsa tänä vuonna 6,2 miljardia euroa − nämä asiat selittävät asiantuntijan mukaan historiallisen suurta budjettia

    Puolustusministeriö päätti joulukuussa 2023 yli kaksinkertaistaa raskaiden ampumatarvikkeiden kotimaisen tuotantokapasiteetin.
    Nammon tehtaalla Sastamalassa valmistetaan muun muassa tykistökranaattien kuoria. Tuotanto peräti viisinkertaistuu tehtaalla lähivuosina.
    Nammon tehtaalla Sastamalassa valmistetaan muun muassa tykistökranaattien kuoria. Tuotanto peräti viisinkertaistuu tehtaalla lähivuosina. Kuva: Rami Marjamäki
    Uutiset|Politiikka
    22.2.202407:00
    Jukka Koivula

    Ukrainan täysimittaisen sodan alkamisen jälkeen eduskunta päätti kasvattaa puolustusbudjettia 2,2 miljardilla eurolla aikavälillä 2023–2026.

    ”Suurin osa tästä rahasta käytetään materiaalihankintoihin, joiden painopisteenä ovat ampumatarvikkeet. Kokonaisuutena tämän vuoden puolustusbudjetti on noin 6,2 miljardia euroa, josta materiaalihankintoihin, pois lukien F-35-hävittäjähankinta, kohdistetaan 1,5 miljardia euroa”, puolustusministeriön viestintäasiantuntija Ronni Läpinen kommentoi MT:lle.

    Vuoden 2024 puolustusbudjetista F-35 hankintaan on varattu Läpisen mukaan noin 1,5 miljardia euroa.

    Ampumatarviketuotantoa on Suomessa lisätty Ukrainan sodan syttymisestä lähtien.

    ”Tuotantoa on kasvatettu noin viisinkertaiseksi sotaa edeltäneeseen aikaan verrattuna. Lisäksi puolustusministeriö päätti joulukuussa 2023 yli kaksinkertaistaa raskaiden ampumatarvikkeiden kotimaisen tuotantokapasiteetin”, Läpinen kertoo.

    Puolustushankinnat lähtökohtaisesti kilpailutetaan. Suomella on käytössä asejärjestelmiä useilta eri kansainvälisiltä puolustusyrityksiltä.

    ”Puolustusvoimilla ja Nammolla on strateginen kumppanuussopimus, jonka nojalla puolustusvoimat hankkii keskeiset ampumatarvikkeet ja ylläpitää huoltovarmuuskriittistä tuotantoa kotimaassa”, Läpinen toteaa.

    Suurin yksittäinen käynnissä oleva hanke on F-35 monitoimihävittäjien hankinta. Hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa, josta monitoimihävittäjien, aseistuksen, varaosien, vaihtolaitteiden, koulutusvälineiden sekä muiden järjestelmien ja palveluiden hinta on noin 9,4 miljardia euroa.

    ”Tuotantoa on kasvatettu noin viisinkertaiseksi sotaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.” Ronni Läpinen

    Suomen puolustusmenot olivat vuonna 2023, ennen kuin Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin, noin 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen.

    2021, ennen Ukrainan täysimittaisen sodan alkamista, Suomi käytti noin 2,1 prosenttia BKT:staan puolustusmenoihin.

    ”Vuoden 2024 talousarvion mukaan nykyinen prosentti on 2,3”, Läpinen sanoo

    Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteerin Tuija Karangon mukaan Suomen puolustusbudjetti on tällä hetkellä historiallisen suuri.

    ”Summa selittyy paljolti hävittäjähankinnan sekä laivuehankinnan kuluista.”

    Lisää aiheesta
    • Nammon Sastamalan tehtaan valmistuspäällikkö Rony Lappalaisen (kuvassa vasemmalla) ja Nammo Vihtavuori Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Heikkilän mukaan ase- ja ammustuotantoa kasvatetaan nyt tuntuvasti yhtiön kaikissa Suomen tehtaissa.

      Politiikka | Levoton turvallisuustilanne näkyy Suomen ammustehtailla − Sastamalassa tuotanto viisinkertaistuu aiemmasta

    • Ilmasotakoulun johtaja, eversti Vesa Mäntylä kävi lentokonehallissa katselemassa Hawk-harjoitushävittäjiä, jotka modifioituina palvelevat Suomea vuoteen 2035.

      Yhteiskunta | Ilmasotakoulu on merkittävä aluetalouden moottori Keski-Suomessa – ”Puolustusvoimien läsnäolo maakunnissa vaikuttaa maanpuolustustahtoon”

    • Lapualla on valmistettu luoteja jo sadan vuoden ajan. Sota Euroopassa näkyy kiireenä Nammon tehtailla.

      Talous | Lapuan ammustehtaan tilauskirjat pullistelevat niin, että joidenkin kaliiberien valmistusta on jouduttu siirtämään – yhdestä luodista kehittyi erikoisjoukkojen suosikki

    • Suomen maasto-oloja heikosti tuntevat ulkomaiden sotilaat ihmettelevät, miksi Leopardeilla harjoitellaan Suomessa metsissä sotimista. Vastaus on, että Suomessa on  metsää.

      Historia ja perinne | Ukrainassa tuhoutuu kuukaudessa tankkeja saman verran kuin meillä on Leopardeja – mutta yhdestä syystä Suomen puolustus sortuisi sodassa ilman niitä

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa