Itärajan esteaita valmistuu hyvin lähelle Suomen ja Venäjän rajalinjaa. Kuvassa kummankin maan rajapylväät sekä aitahankkeen Kaakkois-Suomen yhteyshenkilö, everstiluutnantti Esa Veikkanen. Kuva: Mikko Nikkinen
Ensimmäinen osuus itärajan aidasta on saatu valmiiksi − uutta aitaa rakennetaan lisää pari kilometriä viikossa
Rajaviranomaiset pitävät aitaa erittäin tärkeänä työkaluna nykyisessä turvallisuustilanteessa.TilaajalleLappeenranta
Itärajan esteaidan ensimmäisenä valmistunut osuus rajautuu Lappeenrannassa Nuijamaan järveen. Aidan läheisyydessä kulkee tie, joka helpottaa aidan läheisyydessä tapahtuviin tilanteisiin reagointia. Kuva on otettu medialle järjestetyssä tilaisuudessa, ja siksi tiellä näkyy jalankulkijoita. Kuva: Mikko NikkinenEnsimmäinen osuus itärajan esteaitaa on valmistunut Lappeenrannassa Nuijamaan ja Vainikkalan väliselle alueelle. Varsinaiseen aitaan on tehty joitakin muutoksia Imatralle pystytettyyn pilottiaitaan verrattuna.
Korkeutta on lisätty. Tuloksena aita, yläreunan piikkilanka mukaan laskettuna, on nyt 4,5 metriä korkea. Lisäksi aita on sijoitettu mahdollisimman lähelle rajalinjaa. Pilottiaita sijaitsee rajasta viisi metriä enemmän Suomen puolella.
Lopullinen aitarakenne on valittu niin, että sitä on mahdollisimman vaikea kiivetä tai rikkoa. Kokemuksia aitaratkaisuista on jaettu Puolan ja Baltian maiden kanssa, kertoi Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, majuri Antti Virta medialle Nuijamaalla järjestetyssä tilaisuudessa.
Rajaviranomaiset pitävät aitaa erittäin tärkeänä työkaluna rajavalvonnalle nykyisessä turvallisuustilanteessa. Yleistilanne rajalla on Virran mukaan nyt vakaa, eikä mitään poikkeavaa ole kesää kohden ilmennyt, mutta välineellistetyn maahantulon uhka ei ole hävinnyt ja tilanne on altis muutoksille.
Raja-aitaa rakennetaan Suomen itärajalle kaikkiaan 200 kilometrin matkalle. Siitä 140 kilometriä sijaitsee Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen alueella Vaalimaan ja Parikkalan välillä. Rakennuspaikat on määritetty riskianalyysin perusteella. Pystyssä on nyt noin 35 kilometriä aitaa, ja määrä kasvaa noin pari kilometriä viikossa.
Esteaitakokonaisuus muodostuu aidan lisäksi teknisestä valvontavälineistöstä sekä aidan läheisyydessä kulkevasta tiestä, joka nopeuttaa aidan alueen tapahtumiin reagoimista. Teknisen valvontajärjestelmän suorituskyky on viranomaisten mukaan erittäin hyvä ja sen kautta saadaan kattavasti tietoa raja-aidan lähistön tapahtumista.
Rajavartiosto pitää esteaitaa erittäin tarpeellisena työkaluna nykyisessä turvallisuustilanteessa. Kuvassa keskellä on Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, majuri Antti Virta, vasemmalla Kaakkois-Suomen alueen yhteyshenkilö, everstiluutnantti Esa Veikkanen ja oikealla Kaakkois-Suomen rajavartioston rajatoimiston päällikkö, majuri Samuel Siljanen. Kuva: Mikko Nikkinen”Uskon kyllä, että kaikki eläimet oppivat kulkemaan.”
Ensimmäiset osuudet rajan esteaitaa otetaan käyttöön kesän aikana kesäkuusta lähtien, ja kokonaan aidan on tarkoitus valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä. Projekti on aitahankkeen Kaakkois-Suomen alueen yhteyshenkilön, everstiluutnantti Esa Veikkasen mukaan pysynyt hyvin aikataulussa ja myös siihen osoitetussa 380 miljoonan euron budjetissa.
Rakennustyömaita on parhaillaan käynnissä 17 ja niillä työskentelee yhteensä runsaat 300 henkilöä. Määrä kasvaa vielä, sillä kaikkiaan rakennuskohteita on 23.
Pääosa aidan rakennusalueesta on metsää. Aita-alue on leveydeltään 20 metriä, joten matkan varrelta kaadetaan kaikkiaan myös suuri määrä puuta. Peltokilometrejä on Kaakkois-Suomen alueella 22, kertoo Veikkanen.
Alueella on yhteensä 550 maanomistajaa, joita kaikkia on kontaktoitu. Asiat ovat sujuneet Veikkasen mukaan hyvässä hengessä.
Kettu kiersi saalis suussaan Venäjän puolelta Suomen puolelle rannan kautta. Ihmisen yrittäessä samaa tekninen valvontajärjestelmä ilmoittaisi välittömästi rajavartiostoon. Kuva: Mikko Nikkinen
Pian sama aidan takana näkynyt kettu jolkotti jo Suomen puolella. Kuva: Mikko NikkinenLuonnon eläimiä varten raja-aitaan tehdään kolme metriä leveitä kulkuaukkoja. Nämä pidetään pääsääntöisesti auki, mutta tarvittaessa aukot ovat suljettavissa.
”Kokemusta tällaisesta ei ole vielä kellään, nyt seuraamme jännityksellä. Uskon kyllä, että kaikki eläimet oppivat kulkemaan”, Veikkanen toteaa.
Aukot pyritään sijoittamaan eläinten vakiintuneille kulkureiteille, joista rajavartijoille on kertynyt vuosikymmenien mittaan paljon tietoa. Peltoalueita pyritään välttämään, mutta myös kompromisseja on tehtävä, Veikkanen sanoo.
”Työn merkityksellisyys korostuu nyt eri tavalla kuin ennen.”
Kaakkois-Suomen rajavartioston rajatoimiston päällikkö majuri Samuel Siljanen kertoo, että henkilöstöresurssi on tällä hetkellä riittävä, eikä esimerkiksi välillä takaisin työhön kutsuttuja eläkeläisiä ole nyt työtehtävissä. Kuva: Mikko NikkinenRaja-aita ei vähennä rajavalvonnan henkilöstötarvetta, mutta vaikuttaa valmistuttuaan jossain määrin työntekemisen tapoihin, arvioi Kaakkois-Suomen rajavartioston rajatoimiston päällikkö majuri Samuel Siljanen.
Aidalta tuleviin hälytyksiin reagointia tullaan tarvitsemaan enemmän, kun aita on käytössä. Toisaalta aita vähentää henkilöstön lisäresurssien tarvetta häiriötilanteissa, joissa rajalle tulisi esimerkiksi suuri määrä ihmisiä.
Rajavartijoiden työnkuva on viime vuosina muuttunut muutenkin merkittävästi. Vielä kymmenisen vuotta sitten työstä iso osa liittyi itärajan suureen matkustajavirtaan. Sitten liikennettä rajalla vähensi merkittävästi koronapandemia ja joulukuussa 2023 raja suljettiin. Tuoreimmat rajavartijoiksi valmistuneet ovat nähneet rajaliikennettä vain Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
”Työn merkityksellisyys korostuu nyt eri tavalla kuin ennen”, Siljanen sanoo.
Hänen mukaansa arkinen yhteistyö venäläisten rajaviranomaisten kanssa sujuu edelleen kuin ennenkin. Keskusteluyhteys on olemassa ja vaikkapa rajan väärälle puolelle päätyneet koirat saadaan yleensä sujuvasti palautettua.
- Osaston luetuimmat
