Saint-Laurentin ydinvoimala Loire-joen rannalla Keski-Ranskassa on ollut viime kesinä suurissa vaikeuksia, koska joen pinta on laskenut eikä tarvittavaa jäähdytystä ole ollut saatavilla. Kuva: Patrick Siccoli/SIPA
Miten on Eurooppa ja Suomi, uhkaako Putin enemmän kuin kaiken karrelle grillaava aurinko?
Kuumien ja kuivien kesien aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat mittavia ja kasvavat vuosi vuodelta.Tilaajalle
Ilmasto lämpenee erityisesti Euroopassa hälyttävää vauhtia. Yhteistä näkemystä siitä, miten haasteeseen vastataan ja millä rahalla, kaivataan kipeästi. Kuva: Timo FilpusMünchen27.8.202606:00
Lue artikkelin tiivistelmä- Euroopan kuuma ja kuiva kesä on vaikeuttanut energiahuoltoa, logistiikkaa, maataloutta ja terveydenhuoltoa. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden arvioissa tämän kesän hellekustannukset voivat nousta 180 miljardiin euroon. Allianz arvioi Italian ilmastonmuutoslaskuksi vuosille 2026–2030 noin 125 miljardia ja Saksan lähes 115 miljardia euroa. Wopke Hoekstra vaatii EU:lta nopeita toimia ilmastonmuutoksen seurausten torjumiseksi.
Yksi mittaushistorian kuumimmista ja samalla kuivimmista kesistä on runnellut Euroopassa energiahuoltoa, terveydenhuoltoa, infrastruktuuria, logistiikkaa, maataloutta, metsiä ja turismia. Ainakin niitä.
Ydinvoimalat seisovat Ranskassa ja Romaniassa, koska joissa on liian vähän vettä. Saksassa teollisuus ei saa samasta syystä raaka-aineita, koska jokilaivat eivät kulje. Maatalouden sadot romahtavat ja metsät palavat.
Turistit karttavat Etelä-Euroopan rantoja ja suurkaupunkeja. Ihmisiä kuolee kuumuuteen. Viilentäminen nielee poikkeuksellisen paljon sähköä. Tiet ja raiteet – ne muiden muassa – eivät kestä paahdetta.
Arviot vahinkojen tai laskujen suuruudesta vaihtelevat. On ekonomisteja, joiden mukaan hävyttömän kuuma kesä pyyhkäisee pois EU:n koko tämän vuoden talouskasvun. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden tekemissä laskelmissa koko Euroopan tämän kesän hellekustannusten ounastellaan kipuavan 180 miljardiin.
Vakuutusjätti Allianzin mukaan, Italialle ilmastonmuutoksen aiheuttama lasku vuosilta 2026-2030 on noin 125 miljardia ja Saksalle lähes 115 miljardia euroa. Berliiniläinen DIW-taloustutkimuslaitos ennustaa, että ilmastonmuutos kaikkine seurauksineen maksaa pelkästään Saksalle vuoteen 2050 mennessä 900 miljardia.
Asiantuntijat ovat toistuvasti kehottaneet Euroopan unionia varautumaan lämpenemisen käytännön seurauksiin.
Mistään yllätyksestä ei voida puhua. Asiantuntijat ovat toistuvasti kehottaneet Euroopan unionia varautumaan lämpenemisen käytännön seurauksiin.
”Euroopan ilmasto on muuttumassa erittäin nopeasti. Kyseessä ei ole mikään kaukainen tai abstrakti riski”, ilmastonmuutokseen keskittyvän Euroopan tieteellisen asiantuntijaneuvoston puheenjohtaja Ottmar Edenhofer korosti kuluvana vuoden tammikuussa.
Samaan aikaan, kun EU:n ja sen jäsenmaiden pitäisi tehdä kaikki voitava ilmaston lämpenemisen jarruttamiseksi, olisi varauduttava lämpenemisen rajuihin ja väistämättömiin käytännön seurauksiin. Molemmat nielevät määrättömästi rahaa, jota jäsenmailla on niukasti ja EU:lla vielä niukemmin.
EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra piiskaa jäsenmaita nopeisiin toimiin ilmastonmuutoksen kielteisten seurausten loiventamiseksi ja torjumiseksi. Kuva: Lukasz KobusEU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra piiskaa tuoreessa Politicon haastattelussa unionin lainsäädäntökoneistoa ja jäsenmaita nopeisiin toimiin ilmastonmuutoksen kielteisten seurausten loiventamiseksi ja torjumiseksi.
”Sillä on vaikutuksia sekä EU:n että jäsenmaiden budjetteihin, mutta totuus on, että se maksaa enemmän, jos emme tee mitään”, Hoekstra patistelee.
Lähes kaikissa EU-maissa finanssipoliittinen liikkumavara on pieni, erittäin pieni tai sitä ei ole. Käytännössä kaikki kamppailevat pitääkseen hyvinvointivaltion jotenkin kasassa, kun hoivaa tarvitsevia on yhä enemmän ja laskuista huolehtivia veronmaksajia yhä vähemmän.
Lähes kaikissa EU-maissa finanssipoliittinen liikkumavara on pieni, erittäin pieni tai sitä ei ole.
Samaan aikaan pitäisi löytää rahaa ilmastonmuutoksen jarruttamiseen, sen seurausten torjumiseen ja puolustukseen.
Erilaisia turvallisuusraportteja tehtaillut ex-presidentti Sauli Niinistö muistaa aina korostaa, että ilmastonmuutos on lopulta yhteiskuntiemme suurin uhka. Nykyisessä geopoliittisessa myllerryksessä äänestäjille on kuitenkin helpompi perustella panostuksia aseisiin, kuin vaikkapa ennallistamiseen, jonka ilmastovaikutukset tuntuvat vasta tulevaisuudessa.
Ilmastonmuutoksen kieltävät populistit käyttävät tätä asetelmaa hyväkseen. Keskellä taloudellista ahdinkoa äänestäjiä on helppo houkutella toteamalla, että verovaroille on nyt tärkeämpää akuuttia käyttöä kuin taistella ilmaston lämpenemistä vastaan.
Ex-presidentti Sauli Niinistö tuskin ajaa ilmastovaroittelullaan takaa sitä, että puolustusrahat pitäisi siirtää ilmastonsuojeluun. Kuva: Timo JulkunenIhme on, jos Euroopan viimeisin hellekesä ei työnnä ilmasto- ja ympäristöinvestointeja tulevien vaalitaistelujen keskiöön. Rahaa on jaettavaksi aina niukasti, mutta nyt on jättimäisiä haasteita taklattavaksi enemmän kuin koskaan. Siksi taistelusta tulee vääjäämättä repivä.
Ex-presidentti Niinistö tuskin ajaa ilmastovaroittelullaan takaa sitä, että puolustusrahat pitäisi siirtää ilmastonsuojeluun. Yksi Niinistön huomio niukkuutta jakamaan valittavien päättäjien on kuitenkin hyvä muistaa: Putinin hyökkäyksen ajankohtaa, kohdetta ja laajuutta voidaan vain spekuloida – ilmasto lämpenee varmasti ja nopeammin kuin oletamme.
Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
