Liikuntasihteeri Lassi Myllylä kertoi käynnissä olevasta liikuntapaikkaselvityksestä Kiuruveden Kiekon järjestämässä tilaisuudessa. Kuva: Timo Villanen
Pikkukaupungin ainoa jäähalli on sulku-uhan alla – ”Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin näyttää, että tarve hallille on”
Säästöpaineet ja laskevat harrastajamäärät uhkaavat pikkupaikkakunnilla jäähallien jatkoa. Tähän asti jäähallia ei ole Suomessa kertaakaan suljettu liian vähäisen käytön perusteella.Tilaajalle
Kiuruveden jäähallin tulevaisuus on epävarma, kun hallin omistava kaupunki miettii, mihin kaikkeen sillä on varaa. Kuva: Timo VillanenKuntien tiukka taloustilanne, laskeneet käyttöasteet ja edessä siintävä kallis remontti voivat uhata hiljaisimpien jäähallien jatkoa Suomessa.
Jäähallin kohtalo on nyt pöydällä esimerkiksi Pohjois-Savon Kiuruvedellä Aamulypsy-areenan osalta.
Päätöksen tekeminen hallin jatkosta nostettiin erikseen esille viime vuoden lopulla käydyissä kaupungin yt-neuvotteluissa.
Sen perusteella tekninen lautakunta tilasi selvityksen eri liikuntapalveluiden käytöstä ja kustannuksista, Kiuruveden liikuntasihteeri Lassi Myllylä kertoo.
”Sen tekeminen on tässä itse asiassa parhaillaan menossa. Päätöksiä palveluista ei ole vielä tehty”, Myllylä selventää.
Lautakunta tekee päätöksen hallin jatkosta tämän vuoden aikana.
Jäähalli on parikymmentä vuotta vanha. Se nimettiin Radio Suomipopin aamuohjelman mukaan vuonna 2022, kun kaupunki tarttui lähetyksessä aluksi vitsillä esitettyyn tarjoukseen.
Hallin käyttöaste on laskenut, kun ikäluokat ja harrastajamäärät ovat maitokaupungissa pienentyneet.
”Tällä hetkellä mennään ja porskutetaan tosi kovalla vaihteella. Yritetään vaan mennä eteenpäin ja saada hirveästi ihmisiä mukaan.”
Hallia käyttävät jääkiekkojoukkue Kiuruveden Kiekko 81, taitoluisteluseura United Northern Skaters ja kaukalopallojoukkue Gepardit.
Luistelemassa hallissa käyvät myös alueen koululaiset ja treenejään järjestävät lähialueen junioreiden yhteinen jääkiekkojoukkue sekä erilaiset harrasteporukat. Myös kaupunki järjestää avoimia harrastevuoroja kiekkoilijoille ja kaukalopallolle.
Seuroille hallin sulkeutuminen olisi luonnollisesti kova tilanne, sanoo KK-81:n puheen- ja toiminnanjohtaja Lillimari Remes.
Kiekkojoukkueissa on tällä hetkellä reilut sata harrastajaa, joista puolet lapsia.
”Tällä hetkellä mennään ja porskutetaan tosi kovalla vaihteella. Yritetään mennä eteenpäin ja saada hirveästi ihmisiä mukaan”, Remes sanoo.
”Eihän meillä ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa, kuin näyttää, että tarvetta hallille on.”
Seurassakin on pohdittu, miten jäähallin kuluissa voitaisiin tulla vastaan.
Remeksen mukaan on esimerkiksi mietitty, mikä on kipuraja jäävuorojen hinnassa. Vuoroja voitaisiin myös suunnitella uudelleen samoille päiville, jolloin jäähalli voisi olla joinain päivinä viikosta kokonaan suljettu.
Seuralla on joukkueita nyt neljä ja lisäksi luistelukoulu. Vielä muutama vuosi sitten joukkueita oli seitsemän, Remes muistelee.
Lillimari Remes on ollut mukana seuran toiminnassa jo 25 vuotta. Hän kertoo seuran pyörivän pitkälti vanhempien talkoovoimien. Remekselläkin pelaa tällä hetkellä oma lapsi jokaisessa seuran joukkueista. Kuva: Timo VillanenJäähallien hiipuva käyttöaste ei ole ainutlaatuinen ongelma, mutta mitään hallien sulkemisen sumaa ei ole lähivuosina odotettavissa, jääkiekkoliiton olosuhdepäällikkö Manu Varho kertoo.
”Jäähallit ovat ihan samassa tilanteessa esimerkiksi koulujen, kirjastojen, virastotalojen ja yleisurheilukenttien kanssa”, Varho sanoo.
Suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa jäänkäyttäjiä on niin paljon, että kaikille ei meinaa löytyä aikaa. Pienemmillä paikkakunnilla asukkaita ja varsinkin lapsia on sen verran vähän, ettei harrastajia tahdo riittää.
Varhon vinkit käyttöasteen kanssa kamppaileville jäähalleille ovat samansuuntaiset kuin mitä Kiuruvedellä on mietitty: Vuorojen keskittäminen samoille päiville säästäisi energia- ja henkilöstökuluja ja alueellinen yhteistyö voisi lisätä käyttöä.
Lisäksi uusi jääkiekon harrastusmuoto voisi olla 3 vastaan 3 -kiekko, jota kaavaillaan tulevaisuudessa myös olympialajiksi. Siihen joukkueet saisi kasattua pienemmistä ikäluokista.
”Kylmäkone on käyttöiän päässä. Laskennallinen ikä, minkä toimittaja sille antoi, on jo mennyt umpeen.”
Tähän mennessä Suomessa ei ole suljettu yhtään jäähallia liian matalan käyttöasteen vuoksi. Nyt rajalla roikkuu kuitenkin muutamia halleja.
Vuosikymmenen lopulla kamelin selkä saattaa katketa jäähalleissa, joissa kylmälaitteet pitää vaihtaa uusiin. EU-sääntely kieltää muiden kuin luonnollisten kylmäaineiden käytön vuodesta 2030 alkaen. Varhon mukaan jäähallit ovat muutoksessa esimerkiksi teollisuutta edellä, ja 85 prosenttia jäähalleista käyttää jo ammoniakkia tai hiilidioksidia.
Muutenkin sulku-uhan alla olevissa halleissa investointiin ei kuitenkaan välttämättä löydy enää rahkeita.
Aamulypsy-areenan kyltti ilmestyi hallin seinään alkuvuodesta 2022, kun Radio Suomipopin aamuohjelmassa vitsinä alkanut keskustelu johti jäähallin uudelleennimeämiseen seremonioineen. Kuva: Timo VillanenKiuruvedelläkin käytössä on vielä alkuperäinen kylmäkontti vanhoine aineineen.
”Se on käyttöiän päässä. Laskennallinen ikä, minkä toimittaja sille antoi, on jo mennyt umpeen”, Lassi Myllylä kertoo.
Uuden kylmälaitteen hankintahinnaksi arvioitiin viime vuonna noin 330 000 euroa.
”Ensimmäinen torjuntavoitto olisi, jos saataisiin pidettyä jäähalli auki sinne vuoteen 2029 asti, ja katsottaisiin sitten, kannattaako kone vaihtaa”, Myllylä sanoo.
”Uudella koneistolla ja kylmäaineella käyttökustannukset olisivat todennäköisesti pienemmät, mutta kunnan talous on tiukka”, Myllylä arvioi.
Kiuruveden kaupungilla rahat ovat tiukassa. Lähivuosina miljoonainvestointeja vaatii kunnan kouluverkko ja pian remonttia kaipaa myös liikuntahalli.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
