Suomen näkymätön talousjarru löytyi – tämä se oli

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) oli oma pragmaattinen itsensä kommentoidessaan pohjaesitystään valtion ensi vuoden budjetiksi. Talouskasvun käynnistyminen loiventaa julkisen talouden säästöpainetta vain hieman. Vaikka yksityiseen kulutukseen ja yritystoimintaan perustuvalla reaalitaloudella on kytkentä julkiseen talouteen, kyse on eri asioista. Molemmat vaikuttavat toisiinsa, mutta yksityisen talouden parantunut vire ei poista rakenteellisten uudistusten tarvetta.

”Ei anna liikkumavaraa julkiseen talouteen nyt eikä tulevina vuosina. Ankarista säästökuureista talouskasvu tekee silti helpompia, sillä säästöjen tekeminen on helpompaa nousuun kuin laskuun, Purra kuvaili.

Purran mukaan budjetti on 12,9 miljardia euroa alijäämäinen eli sen verran valtion pitää ottaa uutta velkaa menojen kattamiseksi. Arvio alijäämästä on pienentynyt noin 300 miljoonaa euroa kevään kehysriihestä.

Suomen olematonta talouskasvua ehdittiin tuskailla niin kauan, että harva havahtui viime syksynä sen käynnistymiseen. Talous lähti kasvuun, mutta teki sen piru vie salaa! Pankit tosin olivat huomanneet muutoksia maksukorttien käyttämisessä. Kaupan alalla pantiin keväällä merkille, että ostoskoreihin alkoi päätyä aiempaa enemmän muuta kuin tarjoustuotteita. Yritysten tilauskirjatkin ovat alkaneet paksuuntua.

Suomen talouden ”näkymättömäksi jarruksi” nimetty hidaste näyttää lauenneen. Edes Hormuzinsalmen tilanteen aiheuttama polttoaineiden hinnannousu tai presidentti Donald Trumpin ristiriitaiset kommentit milloin mistäkin eivät heilauta maailmantaloutta yhtä rajusti kuin aiemmin. Kuluttajat ja sijoittajat näyttävät hyväksyneen, että epänormaalista on tullut uusi normaali, jossa varmaa on vain epävarmuus. Talousshokkiin tarvitaan yhtä rajumpaa ravistelua. Myös suomalaiset kuluttajat ovat todenneet, että elämän on jatkuttava toistuvista kriiseistä huolimatta. Emme enää odota helpottavia signaaleja, koska sellaisia ei ole viime vuosina tullut.

Yksittäinen kansalainen ei juuri voi vaikuttaa maailman megatrendeihin, joten katse kannattaa pitää omissa päätöksissä. Pelossa elämisen tilalle on tullut tervehenkinen alistuminen vallitsevaan tilanteeseen. Vaikka kravattia voi hieman löysätä, siekailemattomaan kulutusjuhlaan ei kannata heittäytyä. Muuten vaanii vaara talouden ylikuumentumisesta loputtomalta tuntuneen taantumaan jälkeen. Ketsuppipullon korkki on auki, mutta sisältö ei saisi roiskua rinnuksille. Monilla kotitalouksilla on haastava tilanne työttömyyden ollessa yhä korkealla. Koska talous on myös psykologiaa, nousun käynnistymistä kannattaa silti hieman hehkuttaa. Torijuhlia tuskin käynnistämme, vaikka Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Aki Kangasharju pilke silmäkulmassa helmikuussa niin kehotti.

Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja.