

Autoliiton viestintäpäällikön Jukka Tolvasen mukaan polttoaineiden hinnat ovat nyt huolestuttavan korkealla tasolla. Korkeat pumppuhinnat vaikuttavat kotitalouksien ja yritysten toimeentuloon ja toimeliaisuuteen.
”Polttoaineiden hinnat kiihdyttävät myös inflaatiota eli nostavat kaikkien tuotteiden hintoja. Diesel luonnollisesti vaikuttaa kuljetuskustannuksiin, koska 90 prosenttia Suomen tavaraliikenteestä kulkee tieliikenteessä eli käytännössä dieselpolttoainetta käyttävillä ajoneuvoilla”, Tolvanen toteaa.
”Jäseniltämme tulee palautetta ja heidän keskuudessaan on huoli polttoaineiden hintakehityksestä. Dieselin korkea hinta suhteessa muihin polttoaineisiin herättää kysymyksiä käyttövoimaveron perusteista”, Tolvanen kertoo.
”Jäseniltämme tulee palautetta ja heidän keskuudessaan on huoli polttoaineiden hintakehityksestä.”
Autoliiton viestintäpäällikkö huomauttaa, että ihmiset ajavat tai joutuvat ajamaan sellaisella autolla, joka heillä on käytössä.
”Liikkumiskustannusten nousu voi johtaa siihen, että vain aivan välttämättömin liikkuminen, kuten töissä käyminen, hoidetaan − ja muusta karsitaan. Liikkumiskustannusten nousu voi johtaa myös muusta kulutuksesta karsimiseen.”
Jos auton hankinta on ajankohtainen, kehottaa Tolvanen tarkkaan harkintaan.
”Toki silloin kannattaa miettiä tarkkaan sitä, millaiseen käyttöön auto tulee ja arvioida käyttökustannuksia kaikilta kanteilta. Uusien autojen myynnissä dieselin osuus on nykyisin vain muutaman prosentin luokkaa, mutta toki käytettynä dieseleitä on paljon.”
Dieselin kilpailukyky muihin polttoaineisiin verrattuna korostuu suuremmissa autoissa, joilla ajetaan keskivertoa enemmän. Vastaavasti dieselin kilpailukyky on heikko pienissä autoissa, joilla ajetaan vähän.
”Tähän vaikuttaa muun muassa käyttövoimavero, joka peritään ajosuoritteesta riippumatta. Suuremmissa autoissa dieselillä saavutetaan suhteellisesti pienempi polttoaineenkulutus kuin vastaavissa bensiiniautoissa.”
”Polttoaineiden hinnat ovat Ruotsissa noin 30 prosenttia alemmalla tasolla kuin Suomessa.”
Ruotsissa toimittiin nopeasti Hormuzinsalmen kriisin alettua ja alennettiin määräajaksi polttoaineveroja taloudelle koituvien haittavaikutusten ja inflaation torjumiseksi.
”Tämän seurauksena fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat Ruotsissa noin 30 prosenttia alemmalla tasolla kuin Suomessa. Autoliitto esitti jo maaliskuussa vastaavia toimia Suomeen muun muassa inflaation hillitsemiseksi”, Tolvanen sanoo.
”Toki aika vähälle huomiolle on jäänyt se, että Suomessa alennettiin polttoaineveroja tämän vuoden alussa ja toinen pieni alennus on tulossa vuoden 2027 alussa. Nämä alennukset ovat kuitenkin erittäin pieniä hintojen nousuun verrattuna.”
Suomessa dieselpolttoaineen hintaan vaikuttaa bensiiniä enemmän jakeluvelvoite, jota on suunniteltu myös jatkossa kiristettäväksi. Autoliiton mielestä hintojen nousua pitäisi kompensoida luopumalla käyttövoimaverosta. Myös tieliikennettä koskeva EU:n päästökauppa alkanee vuonna 2028, millä arvioidaan olevan hintoja korottava vaikutus.
”Huolestuttavaa tässä tilanteessa on kuitenkin se, että moni päättäjä pohtii ennemminkin, miten liikenteestä voitaisiin kerätä enemmän veroja”, Tolvanen summaa.