Käynnistyvätkö syksyn työmarkkinaneuvottelut avoimin kortein ja julkisin tavoittein?

Koordinaatio alkavalla työmarkkinakierroksella sekä ammattiliittojen että työnantajien leirissä on näillä näkymin tiukkaa.

Kun työnantajapuoli halusi luopua keskitetystä sopimisesta, työnantajakoordinaatio on ollut jokaisella neuvottelukierroksella vahvaa.

Pitäisikö työehtosopimusneuvottelujen koordinaation olla jotain muuta kuin yhden koon ratkaisuja?

Valmistelu on kesken niin SAK:n liitoissa kuin keskusjärjestöissäkin. Työryhmät ovat kokoontuneet ja palavereita käyty tiiviisti läpi kesän.

Työmarkkinakierroksen ja palkankorotusten avaajaksi odotetaan tälläkin kertaa vientipainotteista teknologiateollisuutta – halusivatpa sitä Teollisuusliitto ja työnantajia edustava Teknologiateollisuuden työnantajat tai ei.

Teknologiateollisuuden nykyinen työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa. Sopimusjonossa seuraavat loppuvuonna Kemianteollisuus, palvelualojen PAM ja AKT tammikuun lopussa, kauppa helmikuun lopussa, ahtaus, rakennusala, elintarviketeollisuus, julkisen sektorin JHL,...

Kuntien ja hyvinvointialueiden palkkaohjelma jatkuu vuoteen 2027 asti.

Palkkaneuvottelut ovat jo käynnissä lentäjien sopimusalalla. Lentäjät tekevät yhtyeistyötä SAK:n kanssa. Pamilaisen hiihtokeskusalan tes päättyy lokakuun lopussa. Neuvottelut ovat käynnistymässä.

Palkka- ja tekstitavoitteet työmarkkinajärjestöt ovat pääasiassa aiemmin pitäneet omana tietonaan, kunnes työehtosopimus on neuvoteltu ja liittojen hallitukset ne hyväksyneet.

Tällä kertaa pelin henkinä voi olla neuvotteleminen avoimin kortein. Työntekijäpuolella arvion mukaan loppumetreille kestänyt hys-hys -mentaliteetti ei sekään ole tuonut parasta tulosta.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi, että liitot ja työnantajat puhuvat nykyään enemmän omista neuvottelutavoitteistaan myös julkisesti. Työmarkkinakulttuuri muuttuu avoimempaan suuntaan. (Suomen Kuvalehti 27.8.2024).

Uuden asennon omiin tes-neuvotteluihinsa otti viime kierroksella palvelualojen ammattiliitto PAM. SAK:n hallitus teki silloin päätöksen palkkaliitosta ja korotustavoitteeksi kiinnitettiin Saksan palkankorotukset ja inflaation voittamisen.

PAM laski myös rahamääräisen korotustavoitteen liittonsa jäsenille: 200 euroa kuussa lisää.

PAMin silloinen edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo on nyt lainassa SAK:ssa työmarkkinapäällikkönä ja hän työskentelee liittoneuvottelujen koordinoijana.

PAMilla uskallus kertoa avoimesti palkankorotustavoite toimi myös lopputuloksen kannalta: toteutunut korotus palkkoihin oli kaupan alalla 105,60 euroa ensimmäiselle vuodelle ja 60 euroa toiselle sopimusvuodelle.

Reaalitalouden kehitys, inflaatio ja yritysten sisäinen tulonjako ovat tekijöitä, jotka tahdittavat syksyn palkkaneuvotteluja. Arvonlisäveron 1,5 prosentin korotus syyskuun alusta syö sekin ostovoimaa.

Hallituksen esitystä paikallisesta sopimisesta odotetaan tulevalla viikolla. Samoin vientimallin lakiesitys tullee vielä syksyn kuluessa.

Kansainvälinen kilpailukyky Suomen teollisuudella on kunnossa. Viime vuosien palkankorotukset ovat olleet maltilliset verrattuna vaikka Saksaan tai Ruotsiin.

Millaisia kierroksen toteutuvat palkankorotukset sitten ovat? Inflaatio on painunut pariin prosenttiin. Vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro arvioi viime viikolla katsauksessaan syksyn palkankorotuksiksi 3,5–4 prosenttia vuositasolla.

Akavalainen Insinööriliitto kertoi jo tavoittelevansa syksyn neuvottelukierroksella noin viiden prosentin suuruisia palkankorotuksia.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja