

Petteri Orpon (kok.) hallitus on sopeuttanut maan taloutta rajulla kädellä, mutta maatalous on säästynyt leikkauksilta.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelältä kysyttiin MT Livessä, tuleeko Suomessa jatkossa kajota myös maataloustukiin.
”Tulee. Ei suljeta mitään ovia ennalta kiinni”, Niemelä vastaa.
”Ihan kaikkea, mitä julkisen talouden puolella on meno- ja tuloeriä, kaikkea pitää tarkastella”, budjettipäällikkö kiteyttää.
Niemelän mukaan valtiovarainministeriöstä tulee ensi lokakuussa ulos vaihtoehtoja, joissa esitetään myös maataloustukiin kohdistuvia säästötoimia.
”On vaikea vielä sanoa, millaisia asioita kartoituksestamme löytyy maataloustukiin liittyen.”
”Huoltovarmuus elintarviketuotannossa on myös totta kai säilytettävä jollain tasolla.”
Lähtökohtaisesti maataloustuet kuuluvat Niemelän mukaan kuitenkin niitä eniten tarvitseville.
”On hyvä katsoa, minkä tyyppiseen toimintaan tukimuoto on tarkoitettu, ja onko se tarkoituksenmukaista. Lisäksi voidaan pohtia, onko olemassa esimerkiksi jotain maantieteellisiä rajoitteita maataloustuille. Siihen en toki ota vielä kantaa.”
Budjettipäällikön mukaan valtiovarainministeriö esittää tulevaisuudessa poliitikoille erilaisia malleja, joilla maataloustukia leikattaisiin.
”Huoltovarmuus elintarviketuotannossa on myös totta kai säilytettävä jollain tasolla. Mutta vaihtoehtoja on kartoitettava muutoksiin. Ei voida ajatella, että kaikki menisi kuten aina ennenkin.”
MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin torjuu Niemelän avauksen maatalouteen kohdistuvista leikkauksista sopimattomana.
”Kun otetaan huomioon, millaisessa tilanteessa kotimainen ruuantuotanto on, tällainen ulostulo on tahditon”, Wallin sanoo.
”Kannattavuus maataloudessa on ollut jo valmiiksi heikko. Lisäksi kustannuspuolelle on tullut viime aikoina äärimmäisen rajuja uusia shokkeja. On absurdia avata juuri nyt keskustelua siitä, että maataloustukiin pitäisi koskea.”
Orpon hallituksen tähänastinen linja on ollut välttää suoria leikkauksia alkutuotantoon.
”Uskon ja toivon, että poliittiset päättäjät jatkossakin käyttävät asiassa riittävää harkintaa.”
”Eihän tässä ole minkään näköisiä todellisia korjaussarjoja kyetty rakentamaan tuotantopanosten markkinapuolelle − lannoitteisiin, polttoaineisiin saati koneisiin.”
Wallin huomauttaa, että vaikka hallitusohjelmakirjaukset ovat maatalouden osalta hyvät, ei moniin alan polttaviin ongelmiin ole löydetty vaikuttavia ratkaisuja.
”Eihän tässä ole minkään näköisiä todellisia korjaussarjoja kyetty rakentamaan tuotantopanosten markkinapuolelle − lannoitteisiin, polttoaineisiin saati koneisiin.”
Sinänsä oikeansuuntaiset lakialoitteet eivät nekään ole tasapainottaneet ruokamarkkinoita.
”Eivät ne ole millään tavalla näkyneet euroina eli siinä, että alkutuottajan asema ruokaketjussa olisi vahvistunut. Tarina on täysin kesken.”

Wallin tarttuu Niemelän kommenttiin, jonka mukaan huoltovarmuus elintarviketuotannossa olisi säilytettävä ”jollain tasolla”.
”Se on kyllä äärettömän vaatimaton lausahdus, kun suomalainen ruoka-ala on olemassa koko kotimaista huoltovarmuutta varten. Lisäksi haluamme menestyä myös ruokaviennissä.”
Wallinin mukaan maataloustukien rakennetta voidaan tarkastella uudelleen siinä vaiheessa, kun ruokamarkkina on saatu toimimaan paremmin.
”Kun ruokamarkkinan tasapainottaminen on päästetty näin heikkoon tilaan, on hetki millekään tukileikkauksille täysin väärä.”
”Inframme tila heikkenee koko ajan ja määrärahat ovat jo nykyisellään liian pieniä.”
Mika Niemelä on myös väläyttänyt useampaan kertaan maaseudun tiestöön kohdistuvia säästöjä.
”Ennen tuollaisia päätöksiä kannattaa kyllä tarkkaan laskea, millaisia dynaamisia vaikutuksia päätöksillä niillä olisi. Teiden kunto on erittäin tärkeä asia koko biokiertotalouden, johon kuuluvat metsät ja maatalous, mutta myös matkailun kannalta”, Wallin sanoo.
”Inframme tila heikkenee koko ajan ja määrärahat ovat jo nykyisellään liian pieniä. Tiestön kunto on lisäksi olennainen asia talouskasvun aikaansaamisessa.”