

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän Ylelle antama haastattelu nostatti keskustelun maaseudun tieverkosta. Laajassa henkilöjutussa hän painotti tarvetta määritellä, mihin kaikkeen julkista rahaa tulevaisuudessa käytetään.
Esimerkkinä tästä ”hyvinvointivaltion palvelulupauksen uudelleenmäärittelystä” Niemelä pohti, missä määrin valtio kykenee ylläpitämään maaseudun asfaltoitua tieverkostoa.
”Pelkän otsikon lukemalla asiasta saattoi saada väärän kuvan. Meillä budjettiosastolla ei ole pöydällä tästä mitään valmistelua tai arvioita mahdollisista säästöistä. Kyse oli palvelulupauksen uudelleenpohdinnan teemasta”, Niemelä täsmentää MT:lle.
Jos tiestön ylläpitoa tulevaisuudessa jotenkin valmisteltaisiin, muun muassa alueelliset vaikutukset sekä logistiikan ja maanpuolustuksen tarpeet pitäisi hänen mukaansa huomioida.
”Keskeinen kysymys on, että mitkä ovat valtion ydintehtäviä ja mitkä vähemmän tärkeitä.”
”Lähtökohtaisesti keskeinen kysymys on, että mitkä ovat valtion ydintehtäviä ja mitkä vähemmän tärkeitä. En vedä näiden välille viivaa tai määrittele, kummalla puolella viivaa alemman tieverkon kunnossapito olisi.”
Ylellä Niemelä kertoi Itä-Suomessa ajamastaan mökkimatkasta huonokuntoisella tiellä.
Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi toteaa, että Niemelä on havainnut Suomen tiestön todellisuuden.
Huonokuntoisen tieverkon varrella elää ihmisiä. Alempi tieverkosto palvelee myös monien vientiyritysten raaka-aineensaantia.
”Siksi tällainen puhe on pöyristyttävää, että jätetään maalla tiestö oman onnensa nojaan”, Takalammi sanoo.
Hänen mukaansa asfalttiteiden muuttaminen sorateiksi olisi kaiken lisäksi varsin huono säästötoimi. Soratiet vaativat asfalttiteitä enemmän huoltoa.
”Niitä pitää lanata, tehdä pölynsidontaa ja niin edelleen. Vaikka asfalttiteiden rakentaminen on kallista, ne selviävät vuosikymmeniä vähäisellä huollolla.”
Tiestön heikennyksiä koskevien päätösten sijaan Takalammi on huolissaan siitä, että tällaisia päätöksiä ei tehdä. Asian vain annetaan tapahtua.
”Kun kunnon annetaan hiljalleen heikentyä, poliitikkojen ei tarvitse tehdä päätöstä ja kantaa vastuuta siitä, mitä maaseudun tiestölle tapahtuu.”
”Sillä tiellä ollaan jo. Kun kunnon annetaan hiljalleen heikentyä, poliitikkojen ei tarvitse tehdä päätöstä ja kantaa vastuuta siitä, mitä maaseudun tiestölle tapahtuu.”
Väyläviraston mukaan Suomen tiestön korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana korjausvelka on kasvanut miljardilla eurolla.
VM:n Niemelä ei esitä ensimmäistä kertaa leikkauksia tiestöön, Suomen kuljetus ja logistiikka ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala huomauttaa.
”Hän ottaa asian tasaisin väliajoin puheeksi. Kaikki me toki ymmärrämme, että valtiontaloudessa on tehtävä priorisointeja. Niiden kohteena ei kuitenkaan pitäisi olla valmiiksi aliresursoitu tienpito.”

Kujala pitää asfalttiteiden kuorimista soralle joissain tapauksissa perusteltuna. Hänen mukaansa näin on toimittu myös eteläisessä Suomessa aina Uuttamaata myöten.
”Jos verrataan reikäistä asfalttitietä ja hyvässä kunnossa olevaa soratietä, niin hyvä soratie voi olla parempi.”
Paremmuuteen liittyy kuitenkin varauksia, kuten talvikunnossapito ja kelirikko. Ei myöskään ole takuuta, että sorateiden kunnossapitoon ohjattaisiin riittävästi rahaa.
Joinain vuodenaikoina soralla ajaminen on huonoakin asfalttia vaikeampaa. Tästä näkökulmasta Kujala pitää Niemelän Ylellä antamaa mökkitie-esimerkkiä epäolennaisena.
”Jos verrataan reikäistä asfalttitietä ja hyvässä kunnossa olevaa soratietä, niin hyvä soratie voi olla parempi.”
”Ei kenties aivan tunnisteta, mitä alempi tieverkko palvelee. Maa- ja metsätalouden kuljetukset tarvitsevat näitä teitä ja ovat tavaramääriltään huomattavia.”
Esimerkiksi maitokuljetukset täytyy ajaa joka päivä.
Kujalan mukaan tällä hallituskaudella tiestön ylläpitoon on kohdistettu hyvin rahaa. Tällä linjalla tulisi jatkaa.
”Puolueiden pitäisi paremmin miettiä, mitä tiestöltä halutaan. Tunnistetaan ja tunnustetaan tiestön merkitys ja tarpeet ja rahoitetaan riittävästi”, hän summaa.