
RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff on valinnut kuvauspaikaksi perheensä mökin Kemiössä, Varsinais-Suomessa.
Guseffin äidinpuoleinen suku on kotoisin täältä. Suvun juuret ulottuvat 1600-luvulle.
Se ei kuitenkaan ole ainoa syy paikanvalintaan. Paikka kuvastaa Guseffin mukaan hyvin RKP:n laajaa kosketuspintaa yhteiskuntaan.
”Kemiönsaarella on pitkä historia. Tässä on harjoitettu sekä kalastusta että maanviljelyä ja sitä tehdään vielä tänäkin päivänä”, Guseff kuvailee.
Kemiönsaari onkin Guseffin mielestä hyvä esimerkki siitä, että yhteiskunta on riippuvainen kokonaisuudesta. Kaikki osat Suomessa ovat riippuvaisia toisistaan.
”Meillä on saaristoa, missä voi kalastaa ja maaseutua, missä voi viljellä maata. On ensiarvoisen tärkeää sille, että kaupungissa löytyy syötävää.”
Guseff on toiminut RKP:n puoluesihteerinä jo 10 vuoden ajan. Ura politiikassa on tullut tavallaan verenperintönä, sillä hänen isoisänsä oli aikanaan 20 vuotta kunnanhallituksen jäsenenä Kemiössä.
Guseff on omien sanojensa mukaan ollut RKP-aktiivi jo lapsuudesta saakka. Hän liittyi puolueen nuorisojärjestöön 16-vuotiaana. Vuosina 2003–2005 Guseff toimi nuorisojärjestön puheenjohtajana.
Ennen muuttoaan Helsinkiin hän oli mukana Kemiön kuntapolitiikassa.

Guseff pääsi aluksi opiskelemaan tietotekniikkaa. Hänestä piti tulla tietotekniikan diplomi-insinööri.
”Huomasin parin vuoden jälkeen, että politiikka veti mukaansa, ja vaihdoin opiskelualaa.”
Puoluevalinta on ollut Guseffille käytännössä aina selvä.
”Meillä on ollut kotona perinne siitä, että ollaan oltu aktiivisia RKP:ssä.”
Guseff ajattelee, että puoluesihteerin tehtävä ole vain työ, vaan kyse on myös kutsumuksesta.
”Tässä tehdään työtä koko Suomen eteen.”

Perinteiselle aluepolitiikalle on Guseffin mukaan edelleen tarvetta.
”Joskus tarvitaan erityissääntelyä tai erityistoimia, jotta päästään siihen, että asiat toimivat kaikille.”
Hän korostaa, että tämä ei onnistu vain yhtä mallia hyödyntämällä.
”Kaupungissa ei tarvitse olla niin montaa terveysasemaa, vaikka on enemmän ihmisiä. Maaseudulla voi olla tarpeen, että on enemmän terveysasemia per henkilö, koska välimatkat nousevat niin suureksi”, hän antaa esimerkin.
Sama ajatus pätee myös kouluihin.
”Varmasti pitää olla jotain erityisratkaisuja, jotta koululaisten koulumatkat eivät kasva liian suuriksi.”
Guseff ei kuitenkaan lähde listaamaan, mitä erityisratkaisuja pitäisi olla.
Suomen taloustilanne on tunnetusti huono. Seuraava hallitus tekee miljardiluokan leikkauksia. Tässä tilanteessa on Guseffin mielestä olennaista, että talous saadaan kasvuun ja yrittäjyyteen sekä yrityksiin panostetaan. Käytännössä kyse on esimerkiksi siitä, että infra toimii.
”Ei ole mahdollista leikata pois kaikkia ongelmia tai korottaa veroja niin paljon, että ongelmat poistuisivat”, Guseff muistuttaa.
Karu puoli tässä on se, että ilman talouskasvua maaseutukaan ei pelastu.
”Ei varmastikaan ole niin, että voisimme tukea niin paljon kuin olisi tarvetta, jollei me saada taloutta kasvamaan ja uusia työpaikkoja luotua.”
Maaseudun ja maatalouden rahoituksesta päätetään jatkossa yhä enemmän kansallisesti.
Vaikka nykyistä suurempi kansallinen rahoitus maatalouden ja maaseudun tukemiseen olisi EU-rahoituksen ehtona, Guseff ei ole suoralta kädeltä valmis sitouttamaan puoluetta siihen.
”Näiden tukien turvaaminen on meille kuitenkin erittäin tärkeää. Tulemme tekemään sen puolesta vahvasti työtä”, Guseff suostuu sanomaan.

Nykyisen hallituksen linjauksista moni on Guseffin mukaan RKP:n ajatusten mukainen.
”Kyllä meillä vaikutusvaltaa on ollut aika paljon enemmän kuin mitä meidän suhteellinen osuus eduskunnasta on”, hän arvioi.
Nykyhetken saavutuksista Guseff nostaa esiin merimetsojen ja valkoposkihanhien suojametsästyksen. Guseffin mukaan töitä tilanteen parantamiseksi on tehty jo yli 20 vuoden ajan.
”Olihan se aika iso ajankohtainen voitto”, hän kuvailee.
Hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa on ollut osalle RKP:n äänestäjistä vaikea niellä, Guseff myöntää.
”Toisaalta me olemme tottuneet siihen, että hallituksissa on oltu erilaisten puolueiden kanssa. Ennen vanhaan istuimme myös stalinistien kanssa samassa hallituksessa. Kyllähän sekin oli silloin monelle vähän haasteellista”, Guseff muistuttaa.
Olennaista on muistaa, että asiat riitelevät, eivät ihmiset.
”Pitää aina tehdä paras mahdollinen tulos siitä mahdollisuudesta, mitä on.”
Tulevaisuudessa Guseff näkee puolueensa vastavoimana nykyiselle vastakkainasettelulle.
”Aika monessa puolueessa on paljon selkeämpi jaottelu. On kaupunkipuolueita, maaseutupuolueita, laitaoikealla tai laitavasemmalla olevia, mutta meillä on puolueen sisällä aika leveä kosketuspinta koko yhteiskuntaan.”
”Kyllä meillä vaikutusvaltaa on ollut aika paljon enemmän kuin mitä meidän suhteellinen osuus eduskunnasta on.”
RKP:n suurimmat saavutukset maaseudun ja maakuntien kehityksen näkökulmasta liittyvät Guseffin mukaan maanviljelyn edellytysten turvaamiseen ja kohtuulliseen metsäpolitiikkaan.
”Tukipolitiikka on ollut vuosikymmenien aikana esillä aika monesti ja siinähän meillä oli esimerkiksi 1990-luvulla tärkeä rooli siinä, ettei tehty suurempia leikkauksia.”
Hän myöntää, että kunnian jakaminen yksittäisistä päätöksistä on vaikeaa. Moni näkee RKP:n eräänlaisena tukipuolueena.
”Luulisin, että jos kysyy joltakin pääministeriltä, kyllä hän varmasti voi myöntää, että meillä on ollut aika iso vaikutus aika moneen kysymykseen”, Guseff arvioi.
Myös esimerkiksi kotitalousvähennys voidaan Guseffin mielestä laskea RKP:n saavutukseksi.
”Yrittäjyys on pohja aika monelle maaseututoiminnolle ja työpaikalle”, hän muistuttaa.
Puoluesihteeri nostaa esiin myös eri liikennemuotojen, kuten lauttaliikenteen ja maakuntalentojen ylläpitämisen.
”On hyvinkin mahdollista, että ne olisi lakkautettu jo nyt, jos me emme olisi olleet mukana hallituksessa”, Guseff sanoo viitaten maakuntalentoihin.
46-vuotias
kotoisin Kemiöstä, Varsinais-Suomesta, asuu Helsingissä
valtiotieteiden maisteri Åbo Akademista, pääaine julkinen hallinto
toimi RKP:n nuorisojärjestön puheenjohtajana 2003-2005, puoluesihteerunä vuodesta 2016