• IS: Venäläiset tärvelivät Kanneljärven sankarivainajien muistomerkin Karjalassa

    Paikalliset aktivistit töhrivät maalilla muistomerkin, jonka Kanneljärvi-Säätiö oli pystyttänyt Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
    Kanneljärven sankarihautausmaan muistomerkki pystytettiin vuonna 1991. Nyt laatta on viety ja muistomerkkiä on sotkettu maalilla.
    Kanneljärven sankarihautausmaan muistomerkki pystytettiin vuonna 1991. Nyt laatta on viety ja muistomerkkiä on sotkettu maalilla. Kuva: Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys
    Uutiset|Historia ja perinne
    23.4.202420:30
    Hanna Lensu

    Suomalaisten sankarivainajien muistomerkki Karjalankannaksen Kanneljärvellä on tärvelty, kirjoittaa Ilta-Sanomat.

    Leningradin alueella toimivan LenTv24-kanavan mukaan paikalliset aktivistit tarttuivat toimeen sen jälkeen, kun heille oli selvinnyt, mitä muistomerkin kivipaadessa lukee. Tv-kanavan mukaan muistomerkin teksti oli ”sankarillistanut natseja”, koska siinä viitattiin jatkosodassa kuolleisiin suomalaisiin sotilaisiin sankari-sanalla.

    Laatassa oli ollut sekä suomeksi että venäjäksi seuraava teksti:

    ”Tälle paikalle perustettiin 1923 Kanneljärven seurakunnan hautausmaa, johon on haudattu myös sankarivainajat 1941–1944. Kirkko valmistui 1934 ja oli toiminnassa vuoteen 1944. Kotikunnan mullassa lepäävien vainajien muistoa kunnioittaen Kanneljärvi-Säätiö.”

    Paikalle on haudattu 88 suomalaista sotilasta jatkosodan ajalta.

    Venäjällä on IS:n mukaan purettu viime vuosina jo useita suomalaisten sotavainajien muistomerkkejä sillä perusteella, että ne ovat väitetysti yrityksiä oikeuttaa natsismia – muun muassa Koiviston ja Käkisalmen muistomerkit on poistettu paikaltaan.

    Luovutetun Karjalan hautausmaiden tilanne on erityisenä huolena suomalaisessa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksessä.

    ”Yhteistyöosapuolemme useista kirjeistä on käynyt ilmi, että pitäjäyhteisöjen 1990-luvulla hyvässä yhteistyössä paikallishallintojen kanssa aikaansaamia muistomerkkejä pidetään Venäjän nykyisen lainsäädännön perusteella omavaltaisina ja vuoden 1992 valtiosopimuksen käytänteiden vastaisesti pystytettyinä”, yhdistys toteaa verkkosivuillaan.

    ”On käynyt myös ilmi, että Venäjän viranomaiset edellyttävät kaikkien hautamuistomerkkien tekstien tarkastamista ja muuttamista Venäjän nykyisen lainsäädännön mukaisiksi. Muussa tapauksessa niihin voidaan kohdistaa toimenpiteitä, kuten ainakin Kirvussa ja Kanneljärvellä on tapahtunut. Näiltä osin joudumme varmasti vielä tekemään työtä tilanteen ratkaisemiseksi”, yhdistys kirjoittaa.

    IS: Venäjä jatkaa suomalaisten muisto­­merkkien hävittämistä – venäläis­kanavan mukaan paaden teksti ”sankarillisti natseja”

    Lisää aiheesta
    • Maan nälkä ja usko tulevaisuuteen saivat ponnistelemaan. Pellonraivausta Mäntsälässä vuonna 1949.

      Historia ja perinne | Sotien jälkeen Suomessa raivattiin käsi- ja hevosvoimin tuhansia asutustiloja ‒ ”Ihmiset kokivat rakentavansa uutta, parempaa tulevaisuutta”

      Tilaajalle
    • Pikkulapset leikkivät ateriaa odotellessa kansakoulun pihalla kesäkuun 25. päivänä 1944 Taavetissa, jonne oli järjestetty evakkojen muonituspaikka.

      Historia ja perinne | Katso koskettavat kuvat 400 000 karjalaisevakon taipaleelta – moneen kuntaan heitä ei olisi haluttu taloudellisista tai kielellisistä syistä

      Tilaajalle
    • Karjalan Liiton toinen varapuheenjohtaja Outi Örn on huolissaan siitä, häviääkö Suomen historia rajan takaa kokonaan sen myötä, kun yhteydet Venäjän puolelle Karjalaan ovat katki. Hänet kuvattiin vuonna 2020.

      Kulttuuri | Venäläiset ryhtyivät poistamaan suomalaisten sankarihautojen muistomerkkejä – ”Häviääkö Suomen historia sieltä täysin?”

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää