Poromatkailuyrityksen renkinä renkinä Inarissa työskentelevä Johannes Riekki asuu jalasmökissä työpaikkansa pihapiirissä. Kuva: Tarmo LehtosaloInariKortteeri kairassa
Asuntopulasta kärsivässä Lapissa majapaikaksi taipuu jalasmökki, ydinvoimatyömaan moduuliasunto ja jopa merikontti.TilaajallePudasjärveltä kotoisin oleva Johannes Riekki antaa poroille rehua iltakuuden maissa. Päivän työt poromatkailuyrityksen renkinä Inarin Riutulassa on pulkassa.
Riekki astelee pihan perällä olevaan jalasmökkiin ja istahtaa sängylle. Huoneessa on myös pieni pöytä ja tuoli, kaasuhella, jääkaappi ja televisio. Muuta hän ei kaipaakaan ‒ paitsi kamiinaa. Riekki pitää tulistelusta ja lämmittäisi mökkiä mieluusti puulla.
”Jos tämä olisi oma mökki, laittaisin heti kamiinan”, hän toteaa. Työnantajan tarjoamaan majapaikkaan lämpöä tuo pieni ilmalämpöpumppu.
Riekki antaa poroille iltarehut. Osa poroista on vielä kesytysvaiheessa ja siksi kiinnitettyinä puuhun. Kuva: Tarmo Lehtosalo
Riekki kävelee kohti jalasmökkiä, jonka hänen työnantajansa on hankkinut. Kuva: Tarmo LehtosaloPeseytymistä varten Riekki on tuonut oman peräkärrysaunan. Juoksevaa vettä ei ole.
Riekki on askeettiseen elämään tyytyväinen. Hän viihtyy omissa oloissaan kaukana naapureista.
”Kun laittaa verhot kiinni, tämä on kuin oma pesä.”
”Kun laittaa verhot kiinni, tämä on kuin oma pesä.”
Esimerkiksi Saariselällä ja Kakslauttasessa kausityöntekijät saattavat asua hyvinkin tiiviisti.
”Saavat kimppakämpissä olla muut, minä tarvitse oman tilan.”
Vaatimaton majoitus ei ole Riekille ongelma. Hän viihtyy pikkumökissään keskellä metsää. Kuva: Tarmo LehtosaloInarin kunnan tekninen johtaja Reetta-Mari Tammela kertoo, että kausityöntekijät joutuvat usein tinkimään asumismukavuudesta.
Asuntopulassa on keksitty luovia ratkaisuja: lomahuoneistoja on kimppakämppinä ja matkailuyrittäjät ovat rakentaneet työntekijöilleen asuntoloita, joissa on yhteiset pesutilat.
Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimala-alueelta on tuotu tyhjilleen jääneitä moduuliasuntoja ainakin Saariselälle ja Muonioon. Asuntoja on rakennettu myös merikontteihin.
Uutta rakennuskantaa tulee jatkuvasti. Kymmenen viime vuoden aikana kuntaan on rakennettu 20‒100 uutta asuntoa vuosittain, keskimäärin 60. Viime vuonna uusia asuntoja otettiin käyttöön 95.
”Inarin kunnan ei ole tarkoituksenmukaista valtavasti kasvattaa osuuttaan vuokra-asuntomarkkinoilla, sillä yksityisille markkinoille on tullut hyvin uusia asuntoja”, Tammela katsoo.
Kun päivän työt on tehty, voi asettua pitkäkseen omaan majapaikkaan. Kuva: Tarmo Lehtosalo
Peseytyäkseen pitää tehdä tulet saunaan. Juoksevaa vettä ei ole. Kuva: Tarmo LehtosaloTammelan mukaan asuntopula ei koske pelkästään kausityöntekijöitä. Pulaa on myös hyvällä paikalla sijaitsevista omakotitaloista.
Jos ihminen haluaa muuttaa paikkakunnalle pysyvästi, vaatimustaso on usein korkeampi kuin kausityöntekijöillä.
Tammela puhuu pakkorakentajista: ”Moni, joka päätyy hankkimaan oman tontin ja rakentamaan, olisi mieluummin muuttanut valmiiseen kotiin, mutta kun markkinoilla ei ole ollut sopivaa.”
Silloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää itse rakentaminen, vaikka se ei olisi ollut asukkaan oma toive.
”Moni, joka päätyy hankkimaan oman tontin ja rakentamaan, olisi mieluummin muuttanut valmiiseen kotiin, mutta kun markkinoilla ei ole ollut sopivaa.”
Vielä muutama vuosi sitten pankit saattoivat olla nihkeitä lainoittamaan rakennushankkeita. Nyt tilanne on Tammelan mukaan parempi.
”Koronan jälkeen tuntui siltä, että monilla rakentaminen kariutui tontin varaamisen jälkeen siihen, että ei päässyt pankin kanssa yhteisymmärrykseen, mutta voi olla, että murrosvaihe on mennyt.”
Tammela uskoo matkailun kasvuun, mutta kunnan tavoite on lisätä ennen kaikkea matkailun ympärivuotisuutta ja palveluiden käyttöä, eikä niinkään petipaikkojen määrää.
”On vaikea kutsua asuntoa kodiksi, jos joutuu muuttamaan kahden kuukauden välein.”
Ivalon terveyskeskuksessa kahdeksan kuukauden sijaisuutta tekevä fysioterapeutti Erkka Surakka etsi joulukuussa Facebookin Ivalo-ryhmässä itselleen asuntoa.
Helsingissä vakituisesti asuva Surakka tuli Ivaloon syyskuussa ja on joutunut vaihtamaan asuntoa jo kolme kertaa.
Nyt hän asuu Saariselällä mökissä, jonka hän onnistui vuokraamaan edullisesti työkaverinsa tutun kautta.
Asuinpaikan etuna on hyvät hiihtomaastot, mutta haittana pitkä työmatka. Loppusijaisuuden ajaksi hän muuttaa Ivalon keskustaan.
”On vaikea kutsua asuntoa kodiksi, jos joutuu muuttamaan kahden kuukauden välein”, hän harmittelee. Määräaikaisuuden vuoksi hän on kuitenkin mukautunut siihen, mitä on ollut tarjolla.
”Jos olisi vakituinen työpaikka, olisi tarkempi, missä haluaa asua.”
Surakka tiesi, että Ivalossa on vaikea löytää asuntoa, mutta halusi silti tulla paikkakunnalle töihin.
”Lappi houkutti, sillä tykkään liikkua luonnossa. Haluan myös nähdä eri hyvinvointialueita.”
Johannes Riekki voi viettää aikaa myös asiakkaiden kahvitukseen tarkoitetussa turvekattoisessa hirsikammissa. Kuva: Tarmo LehtosaloJohannes Riekkiä kiehtovat niin ikään luonto sekä leppoisa elämäntyyli. Inarissa hän viettää jo viidettä talvea.
Kesäisin Riekki tekee metsurin töitä Kainuussa, ja asuu silloinkin vaatimattomasti asuntovaunussa.
”Kun ei ole vakituista emäntää, niin on mahdollista liikkua työn perässä”, hän hymyilee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
