Maaseudun kehittämiseen luvassa sittenkin korvamerkittyä EU-rahaa – komissio tarkistaa linjauksiaan uudesta budjetista

Maatalous ja maaseudun kehittäminen näyttäisivät pärjäävän EU:n budjettiväännössä sittenkin paremmin kuin alun perin pelättiin. EU-parlamentin valtaryhmät ovat poikkeuksellisesti puristaneet komissiolta myönnytyksiä jo ennen kuin varsinainen taistelu vuosien 2028‒2034 rahoista alkaa.

Parlamentin tiukin arvostelu on kesästä lähtien kohdistunut uuteen jättirahastoon (kansallinen ja alueellinen kumppanuusrahasto = NRP). Siitä on tarkoitus jakaa kansallisten suunnitelmien perusteella maaseudun kehittämisen lisäksi rahaa alue- ja koheesiotukiin, ympäristötukiin sekä sosiaalitukiin.

Maataloudelle on jo jyvitetty 300 miljardia suoriin yhteisessä CAP-maatalouspolitiikassa määriteltyihin tulotukiin.

Erityisesti parlamentin suurimalle ryhmälle, keskustaoikeiston EPP:lle tämä ei riitä. Ei varsinkaan, kun EU:n seitsenvuotista budjettia on tarkoitus paisuttaa reilusta 1200 miljardista lähes 2000 miljardiin.

Parlamentista on lisäksi korostettu, että jäsenmaiden aluehallintojen on päästävä vaikuttamaan, kun NRP-euroja jaetaan. Kolmas kiukuttelu liittyy EU-parlamentin oman päätösvallan kapenemiseen.

EPP-ryhmän maatalousvastaava, italialainen Herbert Dorfmann pitää EU-komission tekemiä budjettimyönnytyksiä riittävinä. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES

Parlamenttiryhmien maltillinen nelikko, EPP, sosiaalidemokraatit (S&D), uudistuva Eurooppa (Renew) sekä vihreät, lähettivät lokakuun lopussa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille myllykirjeen. Siinä uhattiin kaataa budjettiesitys jo alkumetreillä, jos komissio tee vaadittuja korjauksia.

Von der Leyen taipui. Hän lähetti parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsolalle ja EU-puheenjohtajamaa Tanskan pääministeri Mette Fredriksenille korjausesityksen, josta kolmikko keskusteli maanantaina.

Korjauksista kertoi ensimmäisenä Politico-verkkojulkaisu. MT:llä on korjausesitys hallussaan.

Tärkein muutos on se, että kansalliset hallitukset velvoitetaan jyvittämään vähintään 10 prosenttia NRP-rahoista maaseudun kehittämiseen.

Juuri näistä rahoista myös Suomessa on kannettu huolta. Kymmenellä prosentilla pelastetaan joitain keskeisiä hankkeita, mutta ei vielä tehdä kesää.

Alkuperäisessä budjettiesityksessä siirrettiin useita yhteisen CAP-maatalouspolitiikan ja siten myös tukien piiriin kuuluvia asioita NRP-rahastoon osaksi kansallisia ohjelmia. Nyt niitä palautetaan takaisin osaksi CAP-kokonaisuutta.

Jotkut muutokset ovat enemmän nimellisiä, mutta osaltaan niiden voi katsoa vahvistavan maatalouden asemaa tulevassa resurssien jaossa.

Ursula von der Leyen (vas.) neuvotteli budjettimyönnytyksistä myös EU-puheenjohtajamaa Tanskan pääministeri Mette Fredriksenin kanssa. Kuva: Dati Bendo

Lisäksi komissio tarkentaa määritelmäänsä aktiiviviljelijöistä, joille CAP-tuet jatkossa pääsääntöisesti suunnataan. Päätoimisten aktiivisesti ruokaturvasta huolehtivien viljelijöiden lisäksi myös sivutoimiset tietyn maataloustuotannon minimitason ylittävät pienviljelijät luetaan jatkossa aktiiviviljelijöiksi.

Oleellisinta parlamentille tuntui kuitenkin olevan se, ettei sen budjettivaltaa leikata liikaa. Alkuperäisen esityksen mukaan EU-komissio ja jäsenmaiden hallitukset olisivat pitkälti keskenään päättäneet suurelta osin budjettivarojen käytöstä

Myös tässä von der Leyen tuli vastaan. MT:n maanantaina tavoittamien eri jäsenmaita edustavien diplomaattilähteiden mielestä parlamentin suurille ryhmille oman valta-aseman varmistaminen oli maaseudun tukipottia tärkeämpi kysymys.

Joka tapauksessa parlamentti peruutti torstaiksi suunnitellun äänestyksen budjettiesityksen tyrmäämisestä.

Eurooppalaiset viljelijät suunnittelevat EU:n uutta budjettia vastustavaa suurmielenosoitusta Brysseliin joulukuuksi. Kuva on Suomessa 2016 järjestetystä viljelijöiden mielenilmauksesta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Eurooppalaisten maataloustuottajien kattojärjestö Copa Cogeca arvosteli parlamenttia kitkerästi perääntymisestä. Viljelijöiden edunvalvojat ovat järjestämässä Brysseliin joulukuun huippukokouksen yhteyteen suurmielenosoitusta komission budjettiesitystä vastaan.

Huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat ottavat ensimmäisen kerran kantaa vuosien 2028‒2034 rahoituskehykseen.