MT Live: EU ei ole auttanut Ukrainaa tarpeeksi, ja se voi kostautua jos Trump voittaa vaalit
Trumpin yksipuolisten rauhansuunnitelmien seurauksena voisi olla Euroopan turvallisuustilanteen pysyvä epäselvyys, tutkija Tuomas Iso-Markku arvioi.Tilaajalle
Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos ei ole Euroopalle yhdentekevä, sanoo UPIn Tuomas Iso-Markku. Kuva: Jaana KankaanpääEU ei ole tehnyt tarpeeksi auttaakseen Ukrainaa voittamaan sotaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku MT Livessä.
”Ei olla selvästikään tuettu tarpeeksi, koska nähdään, että tällä hetkellä Ukraina on rintamalla hyvinkin ahtaalla”, Iso-Markku sanoo.
Aseellisen tukemisen lisäksi puutetta on ollut myös poliittisessa kunnianhimossa. Eurooppalaisilla johtajilla ei ole ollut rohkeutta miettiä sitä, minkälaiseen lopputulokseen sodassa pyritään.
”Sen on hirveän vaikea kysymys. Kun tavoite on lausuttu ääneen, ja määritelty, millainen lopputulema se on, se myös edellyttää, että sen saavuttamiseen sitouduttaisiin”, Iso-Markku toteaa.
Euroopan kannalta tilannetta mahdollisesti mutkistaa Yhdysvalloissa vajaan viikon päästä käytävien presidentinvaalien tulos.
Toinen pääehdokas, Donald Trump on toistuvasti uhonnut ratkaisevansa Ukrainan tilanteen salamannopeasti rauhansuunnitelmillaan. Euroopassa näiden suunnitelmien pelätään tarkoittavan myönnytyksiä Venäjälle, ja Ukrainan tuen loppumista.
”Tätä vaikeuttaa se, että me ei oikeastaan edes tiedetä, mikä olisi sellainen loppuratkaisu, mihin Venäjä tyytyisi. Jos Venäjä näkee, että heillä on itse asiassa aika vahva käsi, niin mikä on se kohta, jossa se on valmis pysähtymään?”, Iso-Markku pohtii.
Riskinä on se, että saavutettu ratkaisu ei olisi pysyvä, vaan Eurooppaan jäisi kytemään epävarma konflikti.
”Se on ihan vakava riski, mikäli esimerkiksi seuraava Yhdysvaltain presidentti alkaisi tällaista rauhansuunnitelmaa yksipuolisesti ajamaan”, Iso-Markku arvioi.
”Sotilaallisen riippuvuuden korjaaminen vie pitkän aikaa, jos siihen ylipäänsä päätetään ryhtyä.” Tuomas Iso-Markku
EU on puheen tasolla pyrkinyt parantamaan itsenäisyyttään suurvalloista, mutta varsinkin sotilaallisesti Eurooppa on vielä hyvin riippuvainen Yhdysvalloista. Onneton oma sotilaallinen valmius heijastuu myös jo Ukrainan tukemiseen, kun valtiot eivät uskalla antaa omista varastoistaan enää enempää Ukrainan käyttöön.
Esimerkiksi ammustuotantoa pyrittiin laajentamaan, mutta tavoitteista jäätiin kauas.
”Sotilaallisen riippuvuuden korjaaminen vie pitkän aikaa, jos siihen ylipäänsä päätetään ryhtyä”, Iso-Markku sanoo.
Trumpin voitto saattaisi parhaimmillaan hitsata EU-valtioita yhteen niin, että Euroopan riippumattomuutta voitaisiin yksissä tuumin parantaa.
”Toisaalta on se riski, että jäsenvaltiot lähtisivät eri suuntiin ja korostaisivat omia kahdenvälisiä suhteitaan Yhdysvaltoihin”, Iso-Markku sanoo.
Trumpin tiedetään suosivan kahdenvälisiä suhteita instituutioiden sijaan.
Yhdysvaltojen presidentinvaalin tulos ei olekaan Euroopalle yhdentekevä.
”Meillä on ollut asiasta kahta koulukuntaa. Yksi korostaa rakenteellisia tekijöitä, jotka ajavat Yhdysvaltoja tiettyyn suuntaan joka tapauksessa. Toinen korostaa sitä, että Trump on kaikin tavoin hyvin poikkeuksellinen toimija, jonka ajattelu ja toimintatavat eroavat käytännössä kaikista lähimmistä edeltäjistä”, Iso-Markku selittää.
”Kyllä minä näen, että Trumpin voitolla olisi todella merkittäviä seurauksia ja nimenomaan niin, että se asettaisi EU:n monella tavalla hankalampaan asemaan.”
- Osaston luetuimmat
