Virpi Räisänen piti pitäjäpäivillä puheen Yli-Iin kuntalaisyhdistyksen puheenjohtajan roolissa. Kuntalaisyhdistys on järjestänyt suosittuja pitäjäpäiviä Yli-Iissä vuosittain. Kuva: Timo HeikkalaOuluTyytymättömyys Ouluun on herättänyt jopa eropuheita – Yli-Iissä katsotaan nyt naapurin suuntaan
Yli-Iissä kytee tyytymättömyyttä Ouluun. Palvelujen karsiminen ja alueelle suunnitellut sadat tuulivoimalat ovat saaneet osan asukkaista pohtimaan jopa irtautumista Oulusta.TilaajalleYli-Iissä pohditaan Oulusta irtaantumista. Alueelle on suunnitteilla yli 400 tuulivoimalaa, ja palveluiden karsiminen on aiheuttanut paikallisissa närkästystä.
Jalkauduimme Yli-Iin pitäjäpäiville kuulemaan alueen asukkaiden ajatuksia Oulun kauimmaisen suuralueen tulevaisuudesta.
Yli-Iistä tuli osa Oulua 13 vuotta sitten suuren kuntaliitoksen yhteydessä.
Yli-Iin kuntalaisyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Räisänen kritisoi keskuskaupunkia kovin sanoin.
”Tietenkin Oulu silloin lupasi kuun taivaalta ja kaiken mahdollisen, että meistä tulisi osa Oulua.”
Aarno Perätalon (vas.) ja Teuvo Päkkilän (oik.) mukaan tuulivoima jakaa alueen asukkaita. Kuva: Timo HeikkalaRäisäsen mukaan Yli-Iissä on hyvä elää ja asua. Luonto on lähellä, maalaisidylli on kaunis ja rauhallinen. Asiat ovat hyvin, mutta palvelut on keskitetty kauas.
”Meillä viime vuosina yli-iläiset ovat heränneet siihen, että Oulu on tekemässä tästä alueesta teollisuusreservaattia”, Räisänen sanoo.
Paikalliset kokevat, että Oulu vie alueelta teollisuuden verotulot, eivätkä paikalliset saa hyötyjä. Erityisesti tuulivoimasuunnitelmat ovat aiheuttaneet hirvitystä. Alueelle on suunnitteilla yli 400 tuulivoimalaa, jos kaikki hankkeet toteutuvat.
Tuulivoima myös jakaa asukkaita.
”Mielipiteet ovat hyvinkin jakautuneet. Ne, joille tuulivoima ei näy ollenkaan ja eivät ole välttämättä kauheasti perehtyneet energiapolitiikkaan, ovat myötämielisiä. Ne, joille tuulimyllyt taas näkyvät, ovat usein vastaan”, toteaa Teuvo Päkkilä Eläkeliiton Yli-Iin paikallisyhdistyksestä.
Hän itse on tuulivoiman kannattaja.
”Minua ei itseäni häiritse, jos taivaanrannassa vapaa heilahtaakin”, hän toteaa.
Yli-iiläisiä kokoontui kulttuurikävelyn merkeissä vanhalle kunnantalolle. Kunnantalo on vanha kermameijeri. Kuva: Timo HeikkalaAarno Perätalo puolestaan kritisoi palveluiden lähtemistä, ja sanoo, että Yli-Iistä on tulossa tuulivoimapuisto.
”Eihän täällä pian mitään muuta olekaan”, hän sanoo.
Kuntalaisyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Räisänen on itse asunut valtaosan elämästään Hollannissa, tuulivoiman maassa.
”Siellä tuulimyllyt ovat tosi matalia, koska on tuulista. Me ollaan lähes 40 kilometriä meren rannalta, niin tänne pitää sitten rakentaa ne maailman korkeimmat myllyt. Suunniteltu lakikorkeus on jopa 350 metriä”, Räisänen sanoo.
Räisänen painottaa sitä, että tuulivoiman osalta pitäisi olla edes jokin rauhoittava ilmasuunta. Hän korostaa myös yhteisvaikutusten arvioinnin merkitystä.
Nyt tuulivoimaa rakennetaan valtavia määriä joka ilmansuuntaan Yli-Iin ympärille.
Yli-Iihin kuulunut Jakkukylä (raidallinen sininen) liittyi Ouluun vuonna 2013 osana Yli-Iitä, mutta kylä liitettiin omasta halustaan Iihin vuonna 2018. Kuva: Elias Piilola, karttapohja: Fenn-O-maniC / Wikimedia CommonsTuulivoima ei ole ainut asukkaita risova asia.
Palveluita on keskitetty Yli-Iistä 30 kilometrin päähän Kiiminkiin. Hyvinvointialue sulki hyvinvointipisteen, johon kuuluivat sairaanhoitajan ja fysioterapeutin vastaanotot.
Myös Yli-Iin yläaste oli lakkautusuhan alla.
Kiimingin ja Yli-Iin välinen joukkoliikenne oltiin lakkauttamassa kokonaan, mutta asukkaiden taistelun jälkeen palvelulinjaa päätettiin jatkaa koululukukausien aikana.
Pitäjäpäiville oli järjestetty paljon ohjelmaa ja tekemistä myös lapsille. Kuvassa keppariradalla on Venla, joka on tullut Paavolasta Yli-Iihin perheensä kanssa vierailemaan isovanhempien luokse. Kuva: Timo HeikkalaPaikalle Yli-Iin pitäjäpäiville on saapunut myös Oulun kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Johanna Karjula (kesk.).
Karjula on saanut Yli-Iistä pettyneitä yhteydenottoja paljon. Hän painottaa, että paikallisia ihmisiä pitäisi aina kuulla heitä koskevia päätöksiä tehtäessä.
”Me keskustassa ollaan ajateltu, että siitä tuulivoimasta saatavia hyötyjä pitää saada paikallisille asukkaille Yli-Iihin”, Karjula sanoo.
Hän kuitenkin myöntää, että palveluita on karsittu alueelta. Samaan aikaan Karjula painottaa sitä, että keskusta sai neuvotteluissa turvattua joukkoliikenteen jatkon Kiimingin ja Yli-Iin välillä.
Johanna Karjula totesi tervehdyspuheessaan, että Yli-Ii tunnetaan Oulun energiareservaattina. Hänen mukaansa se kertoo siitä, että alueella on uskallettu katsoa eteenpäin ja rakentaa kestävää tulevaisuutta. Kuva: Timo HeikkalaOulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava ei allekirjoita väitteitä siitä, että Yli-Iin palveluita olisi heikennetty. Hänen mukaansa Yli-Iissä on edelleen varsin kattavat palvelut.
Kiimingin ja Yli-Iin välinen kiistelty bussiyhteys on hänen mukaansa alun perin tarkoitettu ikäihmisten palvelulinjaksi, ja käyttäjämäärät ovat vähäisiä.
Alatossava myöntää, että Yli-Iihin kohdistuu poikkeuksellisen paljon painetta tuulivoiman osalta.
”Yli-Iissä on syystä tai toisesta aktiivisia maanomistajia, jotka ovat suhtautuneet myönteisesti näihin tuulivoimahankkeisiin. Ei siellä muuten näitä hankkeita olisi”, hän toteaa.
Pauli Hökkä kritisoi palveluiden karkaamista alueelta. Hänen mukaansa Yli-Iissä on turvallista ja mukava elää. Kuva: Timo HeikkalaYli-Iin kuntalaisyhdistys harkitsee asukkaille lähetettävää kyselyä kuntaliitokseen liittyen. Iihin yhdistyminen on yksi pohdinnassa olevista vaihtoehdoista.
Kuntalaisyhdistyksen mukaan ratkaisevaa on, miten Oulun kaupunki suhtautuu yli-iiläisten huoliin liittyen tuulivoimaan ja palveluiden karkaamiseen.
”Iihin liittymisen hakeminen on tietysti ihan heidän vapaassa tahdossaan, jos he näin päättävät”, Alatossava sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
