Kouluruuan kotimaisuuden lisääminen kaatui täpärästi Rovaniemellä – ”Lapset toivovat kuitenkin hedelmiä”
Esitys kotimaisuuden lisäämisestä kaatui kaupunginvaltuustossa täpärästi äänin 25–26. Keskustan valtuutetuista alle puolet kannatti perussuomalaisten esitystä.Tilaajalle
Kouluruuan elintarvikkeiden kotimaisuusaste on Rovaniemellä nyt 80 prosenttia. Täysin kotimaisia ovat esimerkiksi liha ja maito. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääKouluruuan kotimaisuus nousi eilen keskusteluun Rovaniemellä, kun kaupunginvaltuusto pui ensi vuoden talousarviota.
Kaupunginhallitus oli aiemmin lisännyt valtuustolle menevään talousarvioon 400 000 euron lisämäärärahan kouluruuan laadun parantamiseen, lisukkeiden lisäämiseen ja oppilaiden osallistamiseen ruokailun suunnittelussa.
Kansanedustaja, valtuutettu Sara Seppänen (ps.) teki kokouksessa esityksen, että lisämääräraha ohjattaisiin kotimaisen ja lähiruoan käytön lisäämiseen kouluruokailussa. Esitys hävisi täpärästi äänin 25–26.
Keskustan 13 valtuutetusta 5 kannatti äänestyksessä kotimaisuuden lisäämistä.
”Keskusta kannattaa kotimaista ruoantuotantoa vain juhlapuheissa”, kommentoi Seppänen tiedotteessa.
”Osa piti ehkä tärkeämpänä koululaisten osallistamista.”
”Kyllä keskusta kannattaa kotimaisuuden lisäämistä”, sanoo Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Susanna Viitala (kesk.).
”Lähtökohta on se, että totta kai ensisijaisesti kotimaista ja lähiruokaa.”
Poliittinen tahtotila tiedetään Viitalan mukaan myös ruokapalveluissa.
Kouluruuan elintarvikkeiden kotimaisuusaste on Rovaniemellä nyt 80 prosenttia. Täysin kotimaisia ovat esimerkiksi liha ja maito.
Kouluruuan elintarvikkeiden kotimaisuusaste on Rovaniemellä nyt 80 prosenttia.
Keskustan ryhmä hajosi äänestyksessä. Viitala kertoo äänestäneensä itse perussuomalaisten esityksen puolesta.
”Osa piti ehkä tärkeämpänä koululaisten osallistamista.”
Rovaniemellä on Viitalan mukaan huolta isosta joukosta oppilaita, jotka eivät syö ollenkaan kouluruokaa.
”Erityisesti yläasteikäiset tytöt eivät käy ollenkaan syömässä. Miten saamme tarjottua sellaista ruokaa, joka maistuu, jotta koululaiset jaksavat opiskella?”
THL:n kouluterveyskysely kertoi, että koko maassa seitsemän prosenttia oppilaista ei syö kouluruokaa koskaan.
THL:n kouluterveyskysely kertoi, että koko maassa seitsemän prosenttia oppilaista ei syö kouluruokaa koskaan ja 8.–9. luokkalaisista tytöistä yli puolet ei syö päivittäin koululounasta. Pojilla vastaava luku oli 37 prosenttia.
Myös Rovaniemen yläkouluissa korostuu sama trendi ja yläkoululaisten syöminen on mennyt Viitalan mukaan huonompaan suuntaan.
”Sen vuoksi olemme halunneet painottaa myös sitä, että oppilaat pääsevät osallistumaan ruokalistan laadintaan.”
”Keskusta kannattaa kotimaista ruoantuotantoa vain juhlapuheissa.”
Rovaniemen kaupunginvaltuusto ei siis vaadi kouluruuan lisukkeiden kotimaisuuden lisäämistä.
Lisukkeet voivat olla esimerkiksi kasvistuorepaloja, raasteita, salaatteja ja leipää.
”Tiettyjä lisukkeita on mahdollista tuottaa kotimaisena. Raejuustoa on toivottu ja vihanneksia ja leipää lisää”, kertoo Viitala.
Tiukka kirjaus kotimaisuudesta voi Viitalan mukaan olla ristiriidassa lasten toiveiden kanssa, jos lapset toivovat vaikkapa banaaneja. ”Lapset kuitenkin toivovat hedelmiä.”
Ulkomaisia hedelmiä voi korvata vaikkapa marjoilla mutta siihen 400 000 euroa ei välttämättä riitä.
- Osaston luetuimmat
