• Hiilen sitomisesta tulee bisnes maanviljelijöille ja metsänomistajille – ”Jotka haistavat tämän, pärjäävät”

    Euroopan parlamentti äänestää tiistaina hiilinielujen kasvattamisesta koko EU:ssa. Suomi on jäämässä ainoaksi maaksi, jonka hiilinielutavoite pienenee aiemmasta.
    Tilaajalle
    Euroopan parlamentti aikoo pistää metsänomistajat ja maanviljelijät muuttamaan elinkeinojaan enemmän hiiltä sitoviksi. Tämä tapahtuisi rahan voimalla.
    Euroopan parlamentti aikoo pistää metsänomistajat ja maanviljelijät muuttamaan elinkeinojaan enemmän hiiltä sitoviksi. Tämä tapahtuisi rahan voimalla. Kuva: Rami Marjamäki
    Uutiset|Ympäristö
    13.3.202318:45
    Jukka Hämäläinen

    Hiilinielutavoitteiden kasvattaminen merkitsee lisätuloja maanviljelijöille ja metsänomistajille. Näin uskoo vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö.

    ”Kuluttajat toivovat markkinoille hiiltä sitovia tuotteita, ja yritykset ovat valmiita rahoittamaan niitä. Ne, jotka haistavat tämän, tulevat pärjäämään murroksessa”, hän vakuuttaa.

    Lisäksi rahaa on luvassa yhteiskunnalta: valtiot joutuvat Niinistön mukaan ottamaan käyttöön taloudellisia kannustimia, joilla viljelijöitä ja metsänomistajia ohjataan toiminnassaan hiilen poistoon ja sidontaan.

    Niinistö evästi suomalaisia maanantaina 13. maaliskuuta juuri ennen kuin Euroopan parlamentti (EP) alkoi käsitellä hiilinieluasetuksen muutosta. Asetus määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuosina 2021–2030.

    Niinistö on johtanut europarlamentin ryhmää, joka on valmistellut asetusta.

    Asetus on nostamassa koko EU:n hiilinielutavoitetta 265 miljoonasta hiilidioksiditonnista 310:een. Samalla vastuuta jaetaan EU:n valtioiden kesken.

    Suomen tavoitteeksi tulee 17,8 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin nielu viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

    ”Suomi on ainut maa, jonka tavoite pienenee aiemmasta. Kaikkien muiden jäsenmaiden nielutavoitteet kasvavat. Tähän asti Suomen tavoite on ollut 22 miljoonan tonnin hiilinielu vuoteen 2025 mennessä.”

    Suomen tavoite olisi jäsenmaista kahdeksanneksi suurin. Esimerkiksi Ruotsin tavoite on lähes kolminkertainen eli 47,3 miljoonaa tonnia.

    ”Suomen nielutavoite on maltillinen. Laskentatavan muutos oli meille hyvin edullinen”, Niinistö sanoo.

    Asetuksen läpimenoa europarlamentissa pidetään läpihuutona, sillä siitä syntyi laaja poliittinen sopu jo viime vuoden puolella. Hiilinieluista äänestetään tiistaina 14. maaliskuuta.

    Tarkalleen ottaen Suomen tavoite voi vielä EP:n hyväksymisen jälkeenkin muuttua. Niinistön mukaan maille jää oikeus tehdä laskentakriteereihin teknisiä tarkistuksia vuoden 2024 loppuun asti, jos nykyiset laskelmat osoittautuvat virheellisiksi.

    Hiilinielutavoitteisiin pääseminen on joustavaa. Jos vuositavoitteisiin ei pääse heti, niitä voi kompensoida seuraavina vuosina, kunhan tavoite saavutetaan viimeistään 2030. Nieluja voi myös ostaa muilta mailta.

    Ellei tavoite täyty vuonna 2030, alisuoriutujia rankaistaan 8 prosentin lisäkompensaatiolla.

    Lisää aiheesta
    • Suomen metsien hiilinielu ei riitä tällä hetkellä paikkaamaan muun maankäytösektorin aiheuttamia päästöjä. Metsät ovat yhä hiilinielu, mutta niiden sitoman hiilen määrä on laskussa muun muassa männyn kasvun hidastumisen takia.

      Politiikka | Joutuuko Suomi oikeasti maksamaan EU:lle hiilinielujen kutistuttua? ”Jos Suomi on pakkasen puolella, komissio antaa huomautuksen”

      Tilaajalle
    • Peltojen raivauksen vähentäminen on edullinen ja tehokas keino varastoida hiiltä ja hillitä ilmastopäästöjä.

      Ympäristö | Katso lista: Osa maatalouden ilmastotoimista kalliita ja tehottomia – yksi metsänhoidon keino tehokkain tapa sitoa hiiltä

      Tilaajalle
    • Jäsenmaiden hiilinielutavoitteet on asetettu EU:n lulucf-asetuksessa, minkä vuoksi myös vastuu nettohiilinielujen laskennasta kuuluu lähtökohtaisesti valtiolle.

      Metsäpolitiikka | EU:n lainsäädäntö hankaloittaa vapaiden hiilimarkkinoiden kehittymistä: Tällä hetkellä valtiolla on etuajo-oikeus hiilinieluihin

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä