Janne Suhonen tarkistaa naudannahan ennen sen meistausta eli leikkaamista. Kuva: Sanne Katainen
Nahkasepän koulutusohjelma säilyttää suomalaista käsityökulttuuria – haku on nyt auki
Nahkalaukkuyritys Kasperi ja ammattiopisto Tavastia järjestävät syksyllä toista kertaa neljä kuukautta kestävän nahkasepän koulutusohjelman.TilaajalleHämeenlinna
Elli Sihvo suoritti viime syksynä nahkasepän koulutusohjelman. Sen myötä avautui työpaikka nahkalaukkuja valmistavalla Kasperilla. Kuva: Sanne KatainenHämeenlinnassa tehtiin syksyllä historiaa, kun nahkalaukkuyritys Kasperi ja ammattiopisto Tavastia järjestivät ensimmäistä kertaa nahkasepän koulutusohjelman.
Yhteistyössä toteuttavan koulutusohjelman tavoitteena on rakentaa käsityökulttuuria ja edistää kestävien nahkatuotteiden valmistusta Suomessa.
Ajatus yhteisen koulutuksen järjestämisestä syntyi, kun Kasperi Products Oy siirtyi toissa vuonna Forssasta Hämeenlinnaan ja perusti Perttulan Kartanon vanhaan hevostalliin oman verstaan.
Suutarikoulun läheisyys oli Kasperin toisen yrittäjän, Michael Tervasen mukaan yksi tärkeimmistä valintakriteereistä yrityksen uudelle paikalle.
Tavastian ammattiopiston ja Kasperin yhteistyön pyörät lähtivät pyörimään heti samana kesänä. Ensin tuli opiskelija harjoittelijaksi ja jo seuraavana vuonna starttasi nahkasepän koulutusohjelma.
Sekä ammattiopisto Tavastian opettaja Laivi Koit että Tervanen pitivät koulutusta niin onnistuneena, että vastaava aiotaan toteuttaa tänä syksynä uudelleen. Haku on nyt auki ja jatkuu 10. toukokuuta saakka.
Viime vuonna Kasperi valitsi nahkaseppäkouluun kolme opiskelijaa 20 hakijasta. Myös tänä vuonna opiskelijoita aiotaan valita kolmesta viiteen.
”Tavoitteena on, että tällä kertaa koulutukseen voi hakea myös työvoimakoulutuksena”, Tervanen kertoo.
Koulutus kestää elokuulta jouluun ja sisältää viikoittain kaksi lähipäivää koululla ja yhden Kasperin verstaalla.
”Hakijoilta ei vaadita mitään tiettyä tutkintoa, vaan käytännössä kuka vaan voi hakea. Lisäksi ohjelman suorittanut voi halutessaan jatkaa suutariopintoja Tavastialla”, Tervanen jatkaa.
Suomessa suutariksi voi opiskella vain kahdessa paikassa, Hämeenlinnassa ja Kankaanpäässä. Viime vuosina hakijoiden määrä on ollut kasvussa molemmissa paikoissa.
Opettaja Koitin mukaan suutareille on tällä hetkellä töitä tarjolla, sillä monet ovat jäämässä eläkkeelle ja etsivät yritykselleen jatkajaa.
”Ihmiset korjauttavat aiempaa enemmän tuotteita. Koulutukseen tulee opiskelijoita ympäri Suomea ja opintojen jälkeen he jalkautuvat takaisin omille paikkakunnilleen.”
Kasperi ei pysty työllistämään kaikkia nahkasepän koulutusohjelman suorittaneita, mutta pyrkii palkkaamaan parhaat ja motivoituneimmat tekijät vakituisiksi työntekijöikseen. Niin kävi myös tänä vuonna.
”Tällä hetkellä työllistyminen on yleisesti haastavaa, niin olen kyllä erittäin onnellinen”, sanoo nahkasepän koulutusohjelmasta valmistunut ja Kasperille juuri palkattu Elli Sihvo.
”Ihmiset korjauttavat aiempaa enemmän tuotteita.”
Sisustusartesaaniksi valmistunut ja aiemmin verhoilijan töitä tehnyt Sihvo oli aiemmin käsitellyt jonkin verran nahkaa, mutta pääsi opintojen kautta tutustumaan aivan uudenlaiseen käsitöiden maailmaan. Opintojakson aikana kukin opiskelija valmisti opinnäytetyönä itselleen alusta alkaen Kasperin malliston mukaisen nahkarepun.
”Haastavinta oli nahan ompeleminen, varsinkin kaarevien reunojen”, Sihvo muistelee.
Tervasen mukaan etenkin paksun nahan ompelemisen opettelu vaatii aikaa ja vaivaa. Kasperi käyttää tuotteissaan sekä kovempaa että pehmeämpää parkittua naudannahkaa. Suurin osa tulee Ranskasta.
Suomesta parkittua ja Kasperin käyttöön soveltuvaa nahkaa on nykyään haastavaa saada. Esimerkiksi puukkojen tupissa käytetty tuppinahka ei sovellu yrityksen laukkujen tekemiseen.
Aiemmin Kasperi käytti jonkin verran kotimaisia riistan nahkoja, mutta joutui luopumaan niistä suomalaisen parkitsemon lopetettua.
Ammattiopisto Tavastia ja Kasperi tekevät tiivistä yhteistyötä. Kuvassa yrityksen perustaja Janne Suhonen, opettaja Laivi Koit, toinen Kasperin yrittäjä Michael Tervanen sekä opiskelija ja tuore Kasperin työntekijä Elli Sihvo. Kuva: Sanne KatainenKasperilla on tällä hetkellä neljä työntekijää, mutta tavoitteena on palkata ensi vuonna pari lisää ja laajentaa tiloja. Viime vuonna yrityksen liikevaihto ylitti ensi kertaa yli puoli miljoonaa euroa.
”Koulutus luo edellytykset kasvulle. Tämän vuoden tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa 40–60 prosenttia”, Tervanen sanoo.
Kestävän kasvun ja Kasperin liiketoiminnan perusta on hänen mukaansa se, että yrityksellä ei ole alihankkijoita tai jälleenmyyjiä.
”Myymme tuotteita suoraan asiakkaille, jolloin pystymme kasvattamaan kysyntää hallitusti. Jälleenmyyntimalli ei mahdollistaisi esimerkiksi ennakkomyyntejä silloin, kun kysyntä ylittää tarjonnan”, Tervanen kuvailee.
Kotimaisen osaamisen lisäksi Kasperi on pyrkinyt hakemaan ja viemään oppia ulkomaille.
Yritys tekee yhteistyötä pariisilaisen koulun kanssa, josta on tulossa harjoittelija kesäksi Suomeen. Tavoitteena on laajentaa yhteistyötä myös ammattiopisto Tavastian kautta tehtävään opiskelijavaihtoon.
Tervanen näkee rajat ylittävän yhteistyön rakentavan laadukasta käsityökulttuuria koko Eurooppaan. Kasperin tuotteita hän kuvailee ”hiljaiseksi luksukseksi”. Noin kaksi kolmasosaa Kasperin tuotteista myydään ulkomaille, eniten Yhdysvaltoihin.
”Emme voi kilpailla halvan emmekä hyperluksuksen kanssa. Pitää keskittyä omaan juttuun. Made in Finland on tosi kova juttu maailmalla.”
Mariia Navoitseva, Janne Suhonen ja Henna Skogberg valmistelevat laukkujen nahkahihnoja. Kuva: Sanne KatainenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
