Markkinat odottavat Euroopan keskuspankilta uutta koronlaskua jälleen torstaina – katseet Ljubljanaan

Inflaatio euroalueella ja USA:ssa alkaa olla selätetty ja keskuspankkien tavoittelemassa noin kahden prosentin tasolla. Tämä antaa mahdollisuuden Euroopan keskuspankille laskea ohjauskorkoa edelleen kahden edellisen laskevan portaan perään.

Markkinoilla odotetaan 0,25 prosenttiyksikön leikkausta alaspäin, kun EKP:n johtokunta kokoontuu korkokokoukseensa.

EKP julkistaa korkopäätöksensä torstaina Suomen aikaan kello 15:15. Keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde pitää lehdistötilaisuuden Ljubljanassa, Sloveniassa kello 15:45 (14:45 Keski-Euroopan aikaa).

EKP:n syyskuisen koronlaskupäätöksen jälkeen keskuspankin tärkein ohjauskorko eli liikepankkien talletuskorko on nyt 3,50 prosenttia.

Ålandsbankenin korkojohtaja Jyri Suonpää odottaa vastaavaa neljännesprosentin ohjauskoron laskua keskuspankilta myös joulukuun korkokokouksessaan 12.12. jolloin keskuspankki julkistaa myös uuden talousennusteensa euroalueelle.

Rahoitusmarkkinoilla odotetaan laajasti koronlaskujen sarjan jatkuvan myös vuonna 2025. Ålandsbanken odottaa neljää peräkkäistä pudotusta ensi vuoden aikana.

”Pohja saavutetaan, kun keskuspankit pääsevät 2,5 prosentin ”terminaalikorkoonsa”. Silloin korkomarkkinoilla vallitsee normaalitila, jossa pidemmän ajan kuten vuoden euribor on taas kalliimpi kuin 3 kuukauden euribor”, Suonpää arvioi korkomarkkinoiden tilannetta.

EKP:n johtokunnassa euroalueen keskuspankkiirien puheita seurataan tarkasti markkinoilla. Korkomarkkinoita analysoiva Suonpää on pannut merkille, että haukkamaisimmin kovaa rahapolitiikkaa edustava Itävallan keskuspankin pääjohtaja Robert Holzman on ollut viimeiset pari viikkoa hiljaa.

Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehniä arvioidaan sijoittuvan neutraaliin keskustaan EKP:n neuvostossa.

Keskuspankkien koronlaskut vaikuttavat suoraan markkinakorkoihin. EKP:n tehtävänä on rahapolitiikalla pitää euroalueella inflaatio eli hinnannousu kurissa noin 2 prosentin vuositasolla. Toisena tehtävänään EKP:lla on myös euroalueen talouden tukeminen rahapolitiikalla.

Maailman suurin varainhoitaja BlackRock arvioi tuoreessa markkinakommentissaan EKP:n torstain korkopäätöstä:

”Tällä viikolla odotamme Euroopan keskuspankin laskevan korkoja. Arvioimme, että EKP:lla on myös enemmän tilaa leikata ohjauskorkoja kuin Yhdysvaltain FEDillä (USA:n keskuspankki), sillä EKP on myös kiristänyt rahapolitiikkaansa enemmän.”

Onko inflaatio kukistettu pysyvästi? Sitä markkinoilla arvuutellaan. Energiamarkkinat voivat heilahdella, vaikkakin öljyn hinta on pysynyt suhteellisen rauhallisena huolimatta Lähi-idän levottomuuksista ja sodasta.

Globaalit tuotantoketjut voivat tuoda epävarmuutta ja sitä kautta painetta hinnankorotuksiin. Huolimatta riskien kasvamisesta keskuspankkien inflaatiotavoitteet ovat lähellä tai alle kahden prosentin tavoitetta vuosina 2024–2026.

USA:n talous on pysynyt vahvana, ja Yhdysvaltain keskuspankilta odotetaan uusia ohjauskoron laskuja edellisen, markkinat yllättäneen 50 korkopisteen kertalaskun perään.

Kiinan talouden heikkous ja kuluttajien epäluottamus hallitusta ja pankkeja jarruttavat Kiinassa.

Osakesijoitusjohtaja Lars Söderfjäll on tehnyt havainnon voimakkaasta korrelaatiosta Suomen pörssin ja Kiinan osakemarkkinoiden välillä:

”Korrelaatio (osakeliikkeille) on 70 prosenttinen, sarjassaan suurinta maailman pörsseissä”, Ålandsbankenin Söderfjäll vertaa Helsingin pörssin liikkeitä Sanghain ja Hangsengin pörsseihin.

Kun talouskasvu Kiinassa on hidastunut, tämä on heijastunut vahvasti myös Suomen pörssiin ja päinvastoin talouden kasvaessa.