EU:n päästökauppa repii jäsenmaita – komissio esittelee tänään kiistellyn uudistuksen

EU-komission on tänään määrä esitellä ehdotuksensa unionin päästökauppajärjestelmän uudistamiseksi.

Päästökauppajärjestelmän uudistaminen on jakanut unionimaita. Osassa jäsenmaista on haluttu järjestelmään muutoksia energian hintojen viimeaikaisen nousun vuoksi.

Suomi ja joukko muita jäsenmaita ovat suhtautuneet varauksellisesti järjestelmän muuttamiseen. Suomen ja Ruotsin pääministerit Petteri Orpo (kok.) ja Ulf Kristersson lähettivät maanantaina EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille yhteisen kirjeen, jossa he vetosivat komissioon vakaan ja ennustettavan päästökauppajärjestelmän säilyttämisen puolesta.

”Tarvitsemme vakaan, kunnianhimoisen ja ennustettavan päästökauppajärjestelmän, jolla on selkeä ja ennustettava hiilen hintakehitys. Tämä on välttämätöntä ilmastosiirtymän ja talouksiemme hiilestä irtautumisen edellyttämien massiivisten investointien ylläpitämiseksi ja mobilisoimiseksi”, Orpo ja Kristersson kirjoittivat kirjeessään.

”Euroopan teollisuus on investoinut miljardeja nyt vallitsevan järjestelmän perusteella. Tämän perustan murentaminen rankaisisi varhaisia ​​toimijoita ja lähettäisi erittäin valitettavan ja vahingollisen signaalin sekä sijoittajille että teollisuudelle”, pääministerit jatkoivat.

Orpon ja Kristerssonin mukaan päästökauppajärjestelmän on pysyttävä keskeisenä välineenä EU:n päästövähennystavoitteen saavuttamisessa.

”Riittävän kunnianhimoinen päästökauppajärjestelmä ei ole ainoastaan ​​tehokkain mekanismi päästövähennysten saavuttamiseksi vaan myös uskottavin ja taloudellisesti tehokkain reitti EU:n ilmastotavoitteiden toteuttamiseen”, he kirjoittavat.

Päästökauppajärjestelmästä on käyty tänä vuonna vilkasta keskustelua.

Italian pääministeri Giorgia Meloni sanoi maaliskuussa, että Italia haluaa keskeyttää EU:n päästökauppajärjestelmän toiminnan energian hintojen nousun hillitsemiseksi. Energian hinnat olivat tuolloin nousseet selvästi Yhdysvaltain ja Israelin Iraniin kohdistamien sotatoimien myötä.

Suomi, Ruotsi ja kuusi muuta päästökauppakeskustelun huolestuttamaa EU-maata lähettivät maaliskuussa muille EU-maille yhteisen kannanoton, jossa ne korostivat päästökauppajärjestelmän roolia EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä.

Samoihin aikoihin kymmenen EU-maan ryhmä lähetti EU-komissiolle kirjeen, jossa ne halusivat muutoksia päästökauppajärjestelmään. Kirjeen allekirjoittajat olivat huolissaan strategisten teollisuudenalojen kyvystä selvitä energian hintojen noususta.

Päästökauppaerimielisyys näyttää jakavan EU:n maantieteellisesti kahtia, sillä järjestelmän kriitikot tulevat kaikki unionin itä- ja eteläosista, kun taas sen puolustajat tulevat etupäässä unionin pohjois- ja länsiosista.

Päästökauppajärjestelmä oli esillä myös Brysselissä maaliskuun lopussa kokoontuneessa EU-huippukokouksessa. Orpo oli tuolloin tyytyväinen kokouksen tuloksiin päästökaupan suhteen. Orpon mukaan päästökauppajärjestelmän perusteisiin ei puututtu niin kuin osa EU-maista olisi halunnut.

Maaliskuun huippukokouksessa sovittiin, että EU-komissio antaa heinäkuussa esityksen päästökaupan välitarkasteluksi.