Oulun Kelloon parhaillaan rakennettavan kerrostalon asunnon parvekkeelta avautuu maaseutumainen maisema, rakennuttajayrittäjät Jukka Puolakka ja Risto Järvelin esittelevät. Kuva: Timo HeikkalaOuluKellon kylä saa ensimmäisen kerrostalonsa – iäkkäiden ei tarvitse lähteä ”kirkolle” asumaan
Monille omakotitalossa ikänsä asuneille on tärkeää saada jäädä asumaan omalle kylälle, eikä muuttaa kaupungin keskustaan.TilaajalleOulun Kelloon rakennetaan parhaillaan kylän ensimmäistä kerrostaloa.
Rakennuttajayrittäjä Jukka Puolakka Technocampus oy:stä kertoo, että talon on määrä valmistua marraskuussa eli asukkaat pääsevät jouluksi uuteen kotiin.
”Taloon on muuttamassa erityisesti varttuneempaa väkeä, joka on aiemmin asunut omakotitalossa, mutta kaipaa nyt vaivattomampaa asumista.”
Melkein kaikki ovat tältä seudulta, Puolakka sanoo.
”Taloon on muuttamassa erityisesti varttuneempaa väkeä, joka on aiemmin asunut omakotitalossa, mutta kaipaa nyt vaivattomampaa asumista.”
Asukkaille on tärkeää saada asua samalla kylällä, missä ovat tottuneet jo vuosikymmeniä asumaan. Kello kuului aiemmin Haukiputaan kuntaan, joka puolestaan yhdistyi Ouluun vuonna 2013.
Kellon kerrostalohankkeesta on kertonut muun muassa paikallislehti Rantapohja.
Kerrostalosta tulee 3–4-kerroksinen. Rakennuttajat olisivat alunperin halunneet tehdä korkeamman. Kuva: Timo HeikkalaPuolakan mukaan rakennushanke ei ole ainut laatuaan. Pikemminkin se on yksi viimeisistä parinkymmenen kilometrin säteellä Oulun keskustasta sijaitsevista alueista, joissa kerrostaloa ei vielä ollut.
”Oulun ympäristössä esimerkiksi Kiiminki on vähän samantyyppinen tapaus. Siellä on ollut jo toistakymmentä vuotta kerrostaloja”, hän kuvailee.
Rakennuttajina on Puolakan lisäksi kellolainen Risto Järvelin sekä Jouni Haanpää.
Kuluttajilla on kukkaronnyörit tiukassa, mutta Risto Järvelin ja Jukka Puolakka uskovat, että asunnoille löytyy ostajat. Kuva: Timo Heikkala
Kerrostaloa rakentaa iiläinen rakennusliike Häyrynen. Työmaalla työskentelee noin 20 rakentajaa. Kuva: Timo HeikkalaMitään tornitaloa maaseutumaiseen lähiöön ei ole rakentumassa, vaan taloon tulee 3- ja 4-kerroksiset osat, jotka yhdistetään yhdyskäytävällä.
Puolakka kertoo, että kerrostaloa alettiin suunnitella Kelloon jo vuonna 2014, mutta meni kuusi vuotta, että rakennuttajat pääsivät Oulun kaupungin kaavoitusvirkamiesten kanssa yhteisymmärrykseen, minkälainen rakennus Kelloon soveltuu.
Rakennuttajat olisivat mielellään tehneet korkeamman talon, jolloin rakentaminen olisi tullut edullisemmaksi. Nyt asuntojen neliöhinnaksi tulee noin 4 000 euroa. 55 neliön kaksiosta saa tällöin pulittaa 220 000 euroa.
Talo istuu nyt kuitenkin hyvin kyläympäristöön, eikä paikallisilta ole tullut rakennuttajille kielteistä palautetta.
Kerrostalo nousee K-kaupan vieressä olevalle tontille, josta purettiin yksi rintamamiestalo. Kuva: Timo HeikkalaKellon K-kaupalla MT:n haastattelemat ihmiset suhtautuvat rakennushankkeeseen suopeasti.
”Kyllä kai tuo tuohon passaa”, sanoo 35 vuotta Kellon Kiviniemessä asunut Markku Varjus.
”Kyllä kai tuo tuohon passaa.”
”Varmaan joskus on kerrostaloon pakko muuttaa, kun omakotitalo vaatii paljon töitä”, hän kommentoi.
Haukiputaalle hän ei aio lähteä, eikä varsinkaan Ouluun.
Kellon Kiviniemessä asuva Markku Varjus uskoo jossain vaiheessa muuttavansa omakotitalosta kerrostaloon. Kuva: Timo HeikkalaSamoilla linjoilla on Matti Kallinen. Hänellä on Kiviniemessä rivitalonpätkä. Kallinenkin voisi kuvitella jossain vaiheessa muuttavansa oman kylän kerrostaloon.
”Ei oikein jaksaisi lumitöitä enää tehdä.”
”Kirkolle on aina muutettu.”
”Kyllä se omakotitalo monesti jää taakse, ja aika usein ratkaisu on joku vähän helpompi asumismuoto, mutta kuitenkin tutussa ympäristössä. Kirkolle on aina muutettu”, Kuntaliiton kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist toteaa.
Lönnqvist ei kuitenkaan näe systemaattista ilmiötä, että maaseutumaisiin lähiöihin olisi ruvettu rakentamaan kerrostaloja.
”Toisaalta monissa suurten kaupunkien kehyskunnissa kasvun logiikka on muuttunut”, hän sanoo.
Kunnissa, jotka ovat aiemmin olleet pientalovaltaisia, rakennetaan nyt rinnalle kerrostaloja.
”Se ei toki kerro pelkästään väestön ikääntymisestä, vaan muutenkin perheiden pienenemisestä ja ihmisten elämäntilanteiden erilaisuudesta.”
Esimerkkinä Etelä-Suomesta hän mainitsee Tuusulan, jossa on hänen mukaansa käynnissä valtava kerrostalorakentamisen buumi.
Asuntoihin tulee isot parvekkeet. Kuva: Timo HeikkalaAlunperin Kellon kerrostaloa oli tarkoitus lähteä rakentamaan heti vuonna 2020, kun kaavoitusprosessi valmistui, mutta pandemia pani jarrua suunnitelmiin.
”Onneksi ei alettu silloin rakentamaan, koska silloin rakentaminen oli kallista ja markkinatilanne huono”, Puolakka toteaa.
Nyt rakennusalalla on heikko suhdanne, ja rakentaminen on edullisempaa.
”Toisaalta myös kuluttajat ovat äärimmäisen varovaisia”, Järvelin toteaa.
”Kuluttajat ovat äärimmäisen varovaisia.”
Talon 25 asunnosta vajaa kolmannes on varattu. Yrittäjät rakennuttavat talon omalla riskillään. Kaupat tehdään ostajien kanssa vasta, kun rakennus on valmis.
Puukerrostalojen rakentamisesta rakennuttajilla ei ollut kokemusta, minkä vuoksi he päätyivät betonirunkoiseen taloon.
”Emme halunneet hankkeeseen lisää kysymysmerkkejä”, Puolakka perustelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
