Eveliina Oinas oli mukana Markku Karjalaisen johtamassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin taustalla näkyvän Rantapuiston puukerrostalon asukkaiden mielipiteitä puurakentamisesta. Kuva: Rami Marjamäki
Puukerrostalossa on erilaista asua kuin betonisessa – talvella paukkuu ja kesä tuo tukalan lieveilmiön
Ympäristöarvot korostuvat tutkimuksen mukaan puukerrostaloasumisen valinneiden ihmisten asumispäätöksessä.TilaajalleTampere
Tampereen Näsijärven Niemenrantaan nousseiden kerrostalojen asukkaille tehdyissä kyselyissä puu osoittautui monen kohdalla merkittäväksi viihtyvyyttä lisääväksi tekijäksi. Kuva: Rami MarjamäkiKerrostalo Tampereen keskustassa järven rannalla kuulostaa itsessään houkuttavalta, mutta monelle Niemenrannan Rantapuistoon muuttaneelle talon rakennusmateriaali puu oli sijainnin ohella tärkeä tekijä ostopäätöksen taustalla.
”Ympäristöasioita arvostavien ihmisten keskuudessa talojen rakennusmateriaali on nähty selvästi positiivisena asiana”, puurakentamisen asiantuntijana Metsäkeskuksessa työskentelevä Eveliina Oinas sanoo.
Rantapuisto on rakennusyhtiö YIT:n ensimmäinen vapaarahoitteinen, tehtaalla esivalmistetuista puumoduuleista rakennettu kerrostalo. Sen ranka- ja viilupuurakenteiset puuelementit tehtiin alusta loppuun saakka YIT:n omalla tehtaalla Hämeenlinnassa.
Oinas tuntee puukerrostaloasujien mielenmaisemaa laajemmin kuin vain Rantapuiston osalta. Hän tutki Tampereen yliopiston rakennusopin professorin Markku Karjalaisen johtamassa hankkeessa kahdeksan tamperelaisen puukerrostalon asukkaiden kokemuksia ja mielikuvia puukerrostaloissa asumisesta neljä vuotta sitten.
Talon sijainti miellyttäväksi koetulla alueella, sen ulkonäkö ja saavutettavuus osoittautuivat asumistyytyväisyyden kannalta keskeiseksi. Heti niiden jälkeen merkittävänä pidettiin rakennusmateriaalia, puuta.
”Minulle ympäristöystävällisyys on tosi tärkeää ja kiva, että tällaisia vaihtoehtoja tulee saataville.”
Joka neljännelle kyselyyn vastanneelle asukkaalle asunnon vähähiilisyys oli tärkeä arvo.
Nyt lukema voisi olla jo toisenlainen, sillä keskustelua puurakentamisen merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja etenkin pitkäikäisenä hiilen varastona on käyty runsaasti.
”Toisaalta keskustelu hakkuiden ja puunkäytön rajoittamisesta on voinut ohjata mielipidettä puurakentamisen hyväksyttävyydestä toiseen suuntaan”, Oinas sanoo.
Tutkimusten mukaan puun toivotaan näkyvän puukerrostalojen rakenteissa mahdollisimman paljon ulkoverhouksesta aina yksittäisten huoneistojen sisätiloihin saakka. Kuva: Rami MarjamäkiSamaan aikaan lainsäädäntö on muuttunut vähähiilistä rakentamista suosivaksi ja jopa siihen velvoittavaksi, mikä on puurakentamiselle myönteistä.
”Tämän vuoden alussa rakennuslaissa otettiin käyttöön uudisrakennuksia koskevat hiilijalanjäljen raja-arvot, joissa tarkastellaan koko rakennuksen elinkaaren mittainen hiilijalanjälki, ja siinä tarkastelussa puurakennukset ovat edullisessa asemassa”, Oinas sanoo.
”Itse kyllä tykkään todella paljon asunnosta, puuta kun lisäisi vaikka kattoon ja oviin niin tulisi tunnelmaa enempi.”
Vähähiilisen rakentamisen raja-arvot ovat alkuun melko maltilliset. Uusilta kerrostaloilta edellytettävä raja-arvo, 16 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia neliötä kohden (kg CO₂e/m²) saavutetaan puukerrostaloilla helposti.
Esimerkiksi Rantapuiston kohdalla lukema on 10,92 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa eli selvästi alle rajan.
”Ensimmäisenä pohjoismaana hiilijalanjäljen raja-arvosääntelyn käyttöön ottanut Tanska asetti rajan heti kunnianhimoisemmin eli 12 kiloon, josta se on edelleen tullut alaspäin niin, että nyt raja on 7,1 kiloa”, Oinas sanoo.
Mutta millaista on asua puukerrostaloissa? Ainakin se on harvinaista. Puun osuus valmistuneiden kerrostalojen rakennusmateriaalina on vaihdellut kolmen ja viiden prosentin välillä.
Puu koetaan asukaskyselyiden perusteella yleisesti miellyttävänä materiaalina, jota toivotaan näkyvän mahdollisimman paljon talojen rakenteissa.
”Rakastan puun luomaa tunnelmaa ja tuoksua talossa. Se on kotoisa ja viihtyisä.”
Puun kielteisistä ominaisuuksista mainitaan usein heikko äänieristys. Kevyenä materiaalina puu ei absorboi matalia äänitaajuuksia, kuten yläkerran askelten ääniä, yhtä tehokkaasti kuin betoni.
Kesällä puukerrostalot lämpenevät nopeasti, ja moni vastaaja koki asuntonsa tukalan kuumaksi.
”Kesällä asunnossa on todella kuuma ja yöt on oikeastaan pakko nukkua parvekkeen ovi auki. Talvella kovilla pakkasilla rakenteet paukkuivat paljon, mikä häiritsi.”
Niemenrannan Rantapuiston kaltaisten kovan rahan kohteiden lisäksi puuta on käytetty Tampereella ja muissa suurissa koulutuskakaupungeissa opiskelija-asuntojen materiaalina.
Se voi tuottaa osaltaan tutkimuksen tuloksiin tiettyä vinoutumaa. Vastaajien keski-ikä painottui nuoriin, joiden keskuudessa ympäristönäkökohdat korostuvat keskivertoväestöä vahvemmin.
”Lapsiperheiden ääni ei tullut niin selvästi kyselyssä, sillä heitä oli vastaajissa noin 20 prosenttia.”
Markku Karjalainen ja Eveliina Oinas yllättyivät, miten nopeasti puukerrostalojen yleistymistä joskus jarruttaneet paloturvallisuuteen liittyvät ennakkokäsitykset ovat viime vuosina poistuneet. Kuva: Rami MarjamäkiOinaan mukaan pyrkimys rakentamisen ja rakennusten elinkaarenaikaisten hiilipäästöjen vähentämiseen avaa mahdollisuuksia puun käytön lisäämiseen, vaikka toistaiseksi kehitys on ollut hidasta.
”Rakennusmateriaaliteollisuudessa haetaan kiivaasti ratkaisuja teräksen ja betonin hiilipäästöjen vähentämiseksi. Jos tavoitteisiin halutaan päästä nopeasti, niin puun käytön lisääminen tarjoaa nopean ratkaisun, jos siihen vain halutaan tarttua.”
Oinaan mielestä avainasemassa ovat suuret kaupungit, jotka kaavoitus- ja tonttipolitiikallaan voivat edistää puukerrostalojen rakentamista.
”Puukerrostalo on mielletty kalliiksi, mutta jos niiden tuotantoa saadaan skaalattua ylöspäin, niin silloin hinnat varmasti laskevat”, Oinas ennustaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
