Osa ravintoloista antaa ristiriitaisia tietoja gluteenittomasta ruuasta – ”Selkeästi yleistynyt viimeisen 2–3 vuoden aikana”
Ristiriitaiset merkinnät ovat yleistyneet, Keliakialiitosta kerrotaan. ”Kuluttajalle ei pidä antaa harhaanjohtavaa viestintää”, Ruokavirasto ohjeistaa.Tilaajalle
EU on määrittänyt raja-arvon. Mainintaa ”gluteeniton” voidaan käyttää, jos kuluttajille myyntivalmiin elintarvikkeen gluteenipitoisuus on enintään 20 milligrammaa kiloa kohti. Kuva: Jaana KankaanpääOsa ravintoloista merkitsee gluteenittoman ruuan väärin.
Vaikka ravintolan annos on merkitty gluteenittomaksi, tarjoilija tai ruokalista kertoo, että gluteenittomuutta ei voi taata. Syyksi ilmoitetaan se, että annos on valmistettu samoissa tiloissa kuin gluteenia sisältävät annokset.
”Valitettavasti tämä on selkeästi yleistynyt viimeisen 2-3 vuoden aikana”, kertoo HoReCa-asiantuntija Eija Lindberg Keliakialiitosta.
Ilmiön tunnistavat myös Helsingin kaupungin elintarvikevalvojat, kertoo elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupungilta.
”Olemme havainneet saman. Usein toimintatavat ovat ihan kunnossa, mutta halutaan pelata varman päälle.”
Kyse voi Åbergistä olla turhastakin varovaisuudesta. ”Ollaan ylivarovaisiakin varoittelun suhteen.”
Gluteenia on vehnässä, ohrassa ja rukiissa.
Ristiriitainen tieto ruuan gluteenittomuudesta on virheellinen, sanoo ylitarkastaja Tuulikki Lehto Ruokavirastosta.
Tiedonannossa on oltava jämpti: ruoka joko on gluteenitonta tai ei ole. ”Kuluttajalle ei pidä antaa harhaanjohtavaa viestintää”, sanoo Lehto.
Tarkkaan ottaen gluteenittoman ruuan ei tarvitse olla täysin gluteenitonta.
EU on määrittänyt raja-arvon. Mainintaa ”gluteeniton” voidaan käyttää, jos kuluttajille myyntivalmiin elintarvikkeen gluteenipitoisuus on enintään 20 milligrammaa kiloa kohti.
Annosta ei voi merkitä gluteenittomaksi, jos rajan täyttäminen ei onnistu. Mitään välimaastoa ei ole, sanoo ravintola-alan edunvalvojan Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi.
Gluteeniton-väitettä koskee oma lainsäädäntö, komission täytäntöönpanoasetus numero 828/2014. Asetus ei tunne merkintää ”gluteeniton mutta gluteenittomuutta ei voida taata”.
Tarkkaan ottaen gluteenittoman ruuan ei tarvitse olla täysin gluteenitonta.
Jos ravintola kertoo, että ruuan gluteenittomuutta ei voida taata, keliaakikon pitää poistua ravintolasta seurueineen, Lindberg sanoo.
Keliakialiiton ravitsemusjaosto on antanut suosituksen, että keliaakikon ei pidä käyttää pakattuja tuotteita, jotka saattavat sisältää gluteenia. Sama suositus koskee ravintoloita.
”Liian moni kuitenkin jää ja päättää ottaa riskin. Se antaa signaalin ravintolalle, että näin voi jatkaa”, Lindberg sanoo.
Lindberg huomauttaa, että asiakas ei pysty arvioimaan kontaminaatioriskin suuruutta. ”Sen pystyy tekemään vain ravintolan henkilökunta.”
Ravintolakeittiössä kontaminaatio on helppo estää, kun homma on mietitty tarkasti ja kaikki noudattavat ohjeita, Lindberg sanoo.
Gluteenittoman ruoka-annoksen valmistus ei edellytä esimerkiksi erillistä tilaa, vaan gluteenittomuus voidaan taata myös työjärjestelyillä. Hankalampaa se on, jos kohteessa käsitellään paljon jauhoja, Åberg sanoo.
Lehto neuvoo kuluttajaa huomauttamaan ravintolan keittiövastaavalle gluteenittoman annoksen ristiriitaisesta merkitsemisestä.
Myös oman kunnan elintarvikevalvontaan voi tarvittaessa ilmoittaa kuluttajalle annettavasta ristiriitaisesta tiedosta.
Lindberg miettii, sekoittaako se ravintoloita, että osa ihmisistä välttelee viljoja, vaikka heillä ei ole keliakiaa. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS) ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin (IBD) voi saada helpotusta gluteenittomista tuotteista.
Menevätkö ravintoloilta sekaisin keliakia ja anafylaksia, Lindberg pohtii. Gluteenille altistuminen voi aiheuttaa keliaakikolle todella ikäviä oireita mutta ei anafylaksian tyyppistä allergista henkeä uhkaavaa reaktiota.
Gluteenittomana tarjotun annoksen tulee kuitenkin aina olla gluteeniton riippumatta gluteenittomuuden syystä.
”Työsarkaa asian ohjeistamisessa riittää.”
Gluteenittomuuden merkitseminen herättää keskustelua elintarvikevalvonnassa. Lainsäädännössä rajat ovat Åbergin mukaan selvät mutta eri tahot antavat erilaisia ohjeita siitä, miten asiaan pitäisi suhtautua valvonnassa.
”Työsarkaa asian ohjeistamisessa riittää.”
Myös allergeenit, esimerkiksi pähkinä, ovat olleet viime vuosina pinnalla. Elintarvikevalvojilla on niistä entistä enemmän kysymyksiä, Åberg kertoo.
Keliaakikon tai esimerkiksi pähkinöille allergisen on viisasta kysyä annoksestaan ravintolassa, sanoo Aittoniemi.
Virheitä sattuu välillä, vaikka asiasta olisi kysytty.
Aittoniemi kertoo, että ravintola-ala menetti paljon ammattilaisia korona-aikana.
”Uutta väkeä on paljon. Virheitä tulee ehkä enemmän kuin ennen.”
Ulkomaalaisia sekoittaa se, että Suomessa ruokalistaan merkitään, mitä annoksissa ei ole, esimerkiksi gluteenia tai laktoosia. Monessa muussa Euroopan maassa sen sijaan merkitään, mitä annoksessa on.
Edit. Otsikkoa ja ingressiä muutettu 13.4.23 klo 12.49. Lisätty Ruokaviraston osuus ja Keliakialiitto lähteeksi.
- Osaston luetuimmat
