

Vientihaluiset elintarvikeyritykset tuskastelevat nyt hallintokoneiston hitautta lupausten ja yhteisten tavoitteiden toimeenpanossa.
”Yhteistyö ministereiden ja ministeriöiden kanssa toimii, siinä mielessä tilanne on hyvä”, korostaa Ruokatieto yhdistyksen ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää.
”Tällä hetkellä on kuitenkin törmätty siihen, että hyvät puheet ja konkreettiset teot eivät tahdo kohdata”, hän sanoo.
Ruokatiedon edustamat yritykset toivoisivat nopeita ja pitkäjänteisiä toimia, joilla ruokavientiin saataisiin vauhtia. Sen sijaan vienninedistämistä toteutetaan hankkeiden kautta, jolloin rahoituksen ja toiminnan jatkuvuudelle ei lähtökohtaisestikaan ole varmuutta.
”Me tarvitsemme pysyviä vientiä tukevia elementtejä ja rakenteita”, Vainionpää peräänkuuluttaa.
”Olemme huolissamme siitä, onko maa- ja metsätalousministeriössä riittävästi osaamista tukea ruokaviennin kasvua yli hallituskausien. Nyt ollaan määräaikaisten roolien varassa”, hän sanoo.
”Mitä kauemmas mennään, sen tärkeämpi on ensin myydä maabrändiä, sitten yritykset kertovat vahvuutensa. Vasta lopuksi tulee se tuote tai palvelu, jota myydään.”
Esimerkiksi vuoden 2023 loppuun päättyneelle, Business Finlandin alaiselle Food from Finland -ohjelmalle ei ole vieläkään luotu seuraajaa.
Vainionpään mukaan vientimarkkinoille pyrkivät yritykset kaipaavat koordinaatioyksikköä, joka ohjaa käytännön tekemistä markkinoille menossa.
Yksikkö esimerkiksi organisoisi kohdemaan lähetystöjen kanssa ostajatapaamisia, koordinoisi messuille osallistumista ja toteuttaisi delegaatiomatkoja valikoituihin kohteisiin.
”Sen lisäksi tulee ylläpitää ja omistaa ruokamaakuva, jota kansallisesti käytetään. Mitä kauemmas mennään, sen tärkeämpi on ensin myydä maabrändiä, sitten yritykset kertovat vahvuutensa, ja vasta lopuksi tulee se tuote tai palvelu, jota myydään”, Vainionpää kertoo.
”Tätä varten tarvitaan vahva ruokamaakuva, joka on kaikkien käytössä.”
”Vientiyrityksille on kerrottu, että loppuvuoden aikana ei saada enää yhtään uutta vientilupaprosessia käyntiin.”
Hallitus varasi kasvupaketissaan biotalouden ja ruokaviennin kehittämiseen kymmenen miljoonaa euroa, josta 5,7 miljoonaa osoitettiin nimenomaan ruokavientiin.
Tuolla rahalla on määrä myös muodostaa vientitoimintojen ekosysteemi, rakentaa ja toimeenpanna pysyvä toimintamalli sekä vahvistaa ruokamaakuvaa ja -matkailua.
Ministeriö on edennyt asian kanssa kuitenkin hitaammin kuin yritykset toivovat.
”Meidän tahtotilamme on se, että pitkäjänteisen tekemisen mahdollistavia pysyviä rakenteita saataisiin mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin”, Vainionpää sanoo.
Vainionpään mukaan ruokaviennin koordinaatioyksikköön riittäisi aluksi kaksikin henkilötyövuotta. Käytännössä kyseessä olisi markkinoille pääsyä avittava yksikkö ulkoministeriössä vienninedistämisyksikön alle.

Vainionpää huomauttaa, että ruokavienti kasvoi viime vuonna viisi prosenttia, ja tälle vuodelle odotetaan seitsemän prosentin kasvua.
Kasvun edessä on kuitenkin myös ainakin toinen konkreettinen este: ruokaviraston vientipalvelujen resursointi.
”Vientiyrityksille on kerrottu, että loppuvuoden aikana ei saada enää yhtään uutta vientilupaprosessia käyntiin”, Vainionpää sanoo.
Eläinperäisiä tuotteita vieviltä yrityksiltä vaaditaan jopa laitoskohtaisia hyväksyntöjä, jotka pitää käydä yhdessä läpi kohdemaan viranomaisten kanssa.
”Se on hyvinkin detaljitasosta tekemistä, ja vaatii kovan luokan ammattilaisia. Ne eivät ole mitään nopeita läpihuutoprosesseja”, kertoo Vainionpää.
Vientiyrityksiä auttavan henkilöstön määrä on hallinnon säästötoimien vuoksi kuitenkin vähentynyt.
”Yrityksillä on tällä hetkellä kova tahtotila edistää viestiä. Syy on se, että kotimainen markkina ei enää tuota tarvittavaa kasvua.”
”Olemme kuulleet maa- ja metsätalousministeriöltä, että vuonna 2019 siinä oli 16 henkilötyövuotta ja vuonna 2023 vielä 13 henkilötyövuotta. Nyt siellä on 10 henkilötyövuotta jäljellä.”
Käsittelyn ruuhkautuminen hidastaa uusille markkinoille pääsyä. Vaarana on myös se, että jo saavutettuja markkinoita voidaan menettää, jos kohdemaiden vaatimuksiin ei voida reagoida riittävän nopeasti.
”Emme varsinaisesti vaadi ruokavirastoon lisärahoitusta, vaan sitä, että olemassa olevat resurssit kohdistettaisiin järkevämmin kasvutavoitteen vaatimalla tavalla”, Vainionpää sanoo.
Vainionpään mukaan yrityksillä on tällä hetkellä kova tahtotila edistää viestiä. Syy tähän on se, että kotimainen markkina ei enää tuota alalle tarvittavaa kasvua.