• Sotatieteilijä Ilmari Käihkö varoittaa lyhyen sodan harhasta Ukrainassa: ”Sota voi kestää vielä vuosia”

    Ukraina on menestynyt viime aikoina ilmasotakäynnissä, kun pitkän matkan lennokit ovat osuneet suunnattuihin kohteisiinsa eli öljynjalostamoihin Venäjällä.
    ”Ukrainalla on ollut menestystä ilmasodankäynnissä Venäjällä. Avainkysymys on, kumpi (Venäjä vai Ukraina) pystyy jatkamaan sotaa pidempään. Vastauksesta en ole aivan varma”, sotatieteilijä Ilmari Käihkö arvioi.
    ”Ukrainalla on ollut menestystä ilmasodankäynnissä Venäjällä. Avainkysymys on, kumpi (Venäjä vai Ukraina) pystyy jatkamaan sotaa pidempään. Vastauksesta en ole aivan varma”, sotatieteilijä Ilmari Käihkö arvioi.  Kuva: Veikko Somerpuro / WSOY
    Uutiset|Politiikka
    15.10.202518:00
    Kimmo Lundén

    Sotatieteilijä Ilmari Käihkö toppuuttelee arvioita, että jo 3,5 vuotta jatkuneessa Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainalle oltaisiin käännekohdassa.

    ”Eihän maasodankäynnissä ole tapahtunut mitään käännettä. Tilanne on edelleen aika lukkiutunut, tai oikeastaan Venäjä etenee edelleen. Venäjä pystyy valtaamaan alueita kuukausittain”, Käihkö arvioi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.

    Sotatieteiden dosentti ja kommentaattori odottaa, että Venäjän eteneminen rintamilla hidastuu talven tulon myötä siirryttäessä ajoneuvohyökkäyksistä jalkaväkihyökkäykseen lumessa tarpoen.

    Vapaana tutkijana nykyisin työskentelevä Ilmari Käihkö julkaisi elokuussa WSOY:n kustantaman kirjan ”10 oppia sodasta”.

    Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että sota Euroopassa ei ole menneisyyden asia. Sotatieteilijä Ilmari Käihkö avaa Ukrainan sodan kautta sotateorian ydinkysymyksiä: miksi konfliktit pitkittyvät, miksi sota on vaikeampi lopettaa kuin aloittaa?

    Kun sodankäynti lukkiutuu asemiin, silloin se siirtyy maasta ilmaan pitkän kantaman ohjuksiin ja drooneihin.

    ”On totta, että Ukraina on saanut menestystä pitkän kantaman lennokki-iskuin.”

    ”Talous ratkaisee asiat.”

    Ilmari Käihkö

    USA on kuitenkin Käihkön arvion mukaan antanut Ukrainan ymmärtää, ettei öljynjalostamoiskuihin tulisi ryhtyä. Jo viime vuoden USA:n presidentinvaalien loppupuolella USA:ssa pelättiin, että iskut nostaisivat öljyn maailmanmarkkinahintoja, ja tämä näkyisi amerikkalaisten kuluttajien kukkarolla.

    ”Talous ratkaisee asiat”, Käihkö viittaa Yhdysvaltojen kuluttajien käyttäytymiseen.

    Venäjältä virtaa edelleen öljyä maailmanmarkkinoille eivätkä iskut ole vaikuttaneet raakaöljyn markkinoihin. Financial Times on kirjoittanut, että Yhdysvallat olisi nyttemmin aktiivisesti myös tukenut iskuja Venäjän öljynjalostamoihin.

    Presidentti Donald Trumpin tuki Ukrainalle on vaihdellut tuuliviirin tapaan.

    Ukrainan sotilaalliset tarpeet noussevat puheeksi perjantaina, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vierailee presidentti Donald Trumpin luona Valkoisessa talossa. Viime aikoina Trumpin on kerrottu muun muassa harkitsevan Tomahawk-risteilyohjusten toimittamista Ukrainalle myymällä niitä Euroopan Nato-maiden kautta.

    ”Eurooppa ostaa USA:sta aseita Ukrainalle ja Yhdysvaltain aseteollisuus kiittää tästä. Strategia palvelee myös Ukrainaa ja Euroopan pyrkimyksiä”, Ilmari Käihkö summaa.

    Käihkö arvioi, että perustilanne Ukrainan sodassa ei ole muuttunut kolmeen ja puoleen vuoteen. Kumpikaan osapuoli ei ole valmis antautumaan, ja sekä Venäjällä ja Ukrainalla on mahdollisuus jatkaa sotaa.

    ”Varsinkin Venäjä vaatii Ukrainan antautumista, ja Ukraina taas ei ole tilanteessa, jossa sen pitäisi antautua.”

    Käihkön mielestä sekä Venäjällä että lännessä on ollut ”lyhyen sodan harha”.

    ”Sota voi kestää vielä vuosia tästä hetkestä eteenpäin.”

    Sodan käännekohtakeskustelussa pitää sotatieteilijän mukaan muistaa, että volyymit ovat yhä Venäjän puolella — myös ohjuslennokkien määrässä. Käihkö ei olisi yllättynyt siitäkään, että vuoden tai kahden vuoden päästä sota olisi edelleen käynnissä.

    Arviota sodan kestosta on vaikea tehdä.

    ”Yhtä lailla sota voisi päättyä vaikka ensi keväänä.”

    Ukrainalla on ollut menestystä ilmasodankäynnissä Venäjällä. Avainkysymys on, pystyykö Venäjä vai Ukraina jatkamaan sotaa pidempään. Vastauksesta sotatieteilijä Käihkö ei ole aivan varma.

    Kokonaiskuvan muodostaminen on tärkeää: mikä merkitys Ukrainan menestyksellä on Venäjälle? Voiko Venäjä ryhtyä neuvottelemaan ja perääntyä tähänastisista maksimaalisista tavoitteistaan?

    ”Venäjän tulisi neuvoteltaessa pystyä tarjoamaan jotain, mikä olisi Ukrainalle hyväksyttävää. Ja Ukrainan tulisi tarjota Venäjälle jotain sille hyväksyttävää”

    Käihkö ei näe nykytilanteessa mahdolliseksi, että Ukraina pystyisi valtaamaan miehitettyjä alueita Venäjältä.

    Lisää aiheesta
    • Tyypillisesti rajan ylittävä susi on nuori yksilö, joka etsii reviiriään.

      Erä | Jahtimedia: Ukrainan sota lisää susien liikehdintää itärajalla

    • ”Kiina tuottaa monia kriittisiä mineraaleja ja lääketeollisuuden tuotteita, joista koko läntinen maailma on aika lailla riippuvainen”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Riippuvuuksia pitää hänestä vähentää panostamalla eurooppalaiseen tuotantoon.

      Talous | Olli Rehn peräänkuuluttaa Euroopan puolustukseen mallia, jossa mukaan saataisiin myös Britannia, Norja, Ukraina ja ehkä Sveitsi – ja yhden maan voisi ohittaa

      Tilaajalle
    • Ville Niinistö (vihr.) johtaa EU-parlamentin Venäjä-valtuuskuntaa.

      Ulkomaat | Ville Niinistö lopettaisi energian tuonnin Venäjältä pysyvästi ‒ ”Putin taipuu, jos saartorengas on maksimaalinen”

      Tilaajalle
    • Auto paloi asuinrakennuksen pihalla ilmaiskun jälkeen Zaporizhzhjassa 5. lokakuuta 2025. Ukrainan hätäviranomaisten handout-kuva.

      Yhteiskunta | Yksi kuoli Venäjän iskussa Zaporizhzhjaan, Puola nosti taas hävittäjät ilmaan

    • Eri alueiden voimavarojen hyödyntäminen on keskeistä, kun Suomi asemoituu uudessa geopoliittisessa taloudessa.

      Politiikka | Kun maailma on näin sekaisin, Suomen on käännettävä katseensa maakuntiin

    Artikkelin aiheet
    Ilmari Käihkö
    Ukrainan sota
    Venäjän hyökkäys
    sotateoria
    ilmasodankäynti
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa