Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalaisen mukaan itärajan maakunnilla on pelkoja aluetukiensa menettämisestä. Kuva: Jaana Kankaanpää
”Meidät ollaan laittamassa maksumiehiksi” ‒ itärajan maakunnat pelkäävät aluerahojensa puolesta
EU:n suuntaan voi olla jatkossa hankalaa perustella Suomelle maksettavia aluetukia, jos ne jaetaan kansallisilla päätöksillä kokonaan uusiksi ja eri seuduille, Kainuun maakuntajohtaja sanoo.
Etelä-Karjala on menettänyt paljon rahaa sen jälkeen, kun itäraja sulkeutui. Nyt maakunta on menettämässä myös aluetukiaan. Kuvassa Lappeenrannan venesatama. Kuva: Jaana KankaanpääMT uutisoi kesäkuussa Itä-Suomen maakunnissa virinneistä huolista EU:n maksamien aluekehitysrahojen suhteen.
Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalaisen mukaan tilanne on yhä huolestuttava, eikä valtiovalta ole antanut maakunnille selkeää tilannekuvaa.
”Meillä ei ole varmuutta, että aiemmin vakiintunutta maakuntakohtaista EU-tukien jakamista noudatettaisiin ohjelmauudistuksen yhteydessä. Pelkona on, että tukirahoja ohjautuu jatkossa huomattavasti etenkin itärajan maakunnista maan muihin osiin.”
Taustalla on EU-komission huhtikuussa julkistama esitys aluekehitystä tukevan koheesiopolitiikan uudistuspaketiksi. Se tarjoaa valtioille mahdollisuuksia siirtää ohjelmarahoitusta uusiin tavoitteisiin, Suomen tapauksessa ennen muuta puolustuksen ja sotilaallisen liikkuvuuden vahvistamisen alle.
”Jokainen maakunta joutuu oman osansa rahoja antamaan uusille toimintalinjoille, jotka ovat puolustusotsakkeen alla”, Pirkkalainen sanoo.
”Pelkona on, että tukirahoja ohjautuu jatkossa huomattavasti etenkin itärajan maakunnista maan muihin osiin.”
Kainuun maakuntajohtajalla ei ole mitään sitä vastaan, että esimerkiksi Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla kunnostetaan sotilaallisen liikkumisen kannalta tärkeää infraa.
”Infran parannustyöt eri puolilla maata ovat kannatettavia. Mutta jos käy niin, että Kainuun yritysten ja meidän maakunnan TKI-toimintoihin tarkoitetuista rahoista merkittävä osa otetaan pois ja siirretään muualle maahan tiestöön ja raiteisiin, niin eihän se käy.”
TKI-toiminnot viittaavat tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin.
Myös Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen kertoo MT:lle, että tilanne on itäisten maakuntien kannalta huolestuttava.
”EU:n Rearm-suunnitelmaan liittyvä ohjelmamuutos näyttää tällä tietoa maksavan aluetuissa neljä miljoonaa euroa Etelä-Karjalalle. Tietojeni mukaan Pohjois-Karjalasta on lähdössä jopa 22 miljoonaa euroa pois”, Sikanen toteaa.
Etelä-Karjala on muista itärajan maakunnista poiketen eteläisessä tukialueessa, jonka takia tukisaanto EU:sta on jo valmiiksi ollut muita alhaisempaa.
”Osaltamme onni onnettomuudessa on, että kun aluerahoja on aiemminkin saatu niin vähän, on tyhjästä paha nyhjäistä. Mutta on se meille iso raha”, Sikanen sanoo.
Maakuntajohtaja korostaa, että itärajan maakunnat ovat menettämässä rahaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen käsissä olevan kansallisen toimeenpanon vuoksi.
”EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenhan nimenomaan sanoi Suomessa käydessään, että koheesiopolitiikan joustomahdollisuudella voidaan tukea itärajan alueiden turvallisuutta ja elinkeinoja Suomessa. Tämä prosessi, jota nyt kansallisesti viedään eteenpäin, on ristiriidassa komissaarin ja komission periaatteiden kanssa.”
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen kuvattuna talvella 2022. Kuva: Ari NakariRiikka Pirkkalaisen mukaan EU:n suuntaan voi olla jatkossa hankalaa perustella Suomelle maksettavia aluetukia, jos ne jaetaan kansallisilla päätöksillä kokonaan uusiksi ja eri seuduille.
Suomi saa EU:sta suuria summia aluetukirahoja muun muassa harvan asutuksen perusteella. Asutus on Suomessa harvinta maan itä- ja pohjoisosissa.
”Prosessi, jota nyt kansallisesti viedään eteenpäin, on ristiriidassa komissaarin ja komission periaatteiden kanssa.”
EU-komissio antoi esityksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi heinäkuussa.
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) tähdentää, että komission esitys on rakenteeltaan erilainen kuin aikaisemmat.
”Se on yksinkertaisempi esimerkiksi ohjelmien yhdistämisen myötä. Rahoituksessa huomioidaan enemmän joustavuutta mahdollisiin tuleviin kriiseihin vastaamiseksi.”
Sirénin mukaan neuvottelut lisärahoituksen kohdentumisesta ovat kesken ja kestävät vielä parisen vuotta.
”Suomen saanto arviolta kolminkertaistuisi sisäasioiden rahastojen osalta, mutta vähenisi maatalous- ja koheesiorahoituksen osalta lähes samassa suhteessa kuin mitä EU-tasolla. Siis noin 10–15 prosenttia.”
Sirén kertoo ymmärtävänsä itäisten maakuntien huolta.
”Esitys sisältää muutoksia aikaisempaan, mikä ymmärrettävästi herättää kysymyksiä. Suuri valiokunta kuulee myös alueita osana asiantuntijakuulemisia. Suomi pitää keskeisenä, että rahoituskehyksessä huomioidaan itäisten ulkoraja-alueiden erityistilanne.”
”Suomi pitää keskeisenä, että rahoituskehyksessä huomioidaan itäisten ulkoraja-alueiden erityistilanne.”
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Sikasen mukaan vuorovaikutuksessa valtiovallan suuntaan olisi parantamisen varaa.
”Itäiset maakunnat ollaan laittamassa maksumiehiksi, muttei meille ole annettu tässä valmistelussa mitään roolia. Jos aluerahoja aiotaan ohjata uudelleen, niin maakuntien olisi hyvä olla suunnittelussa mukana.”
Hän painottaa, että alueelliset erot Suomessa ovat kärjistymässä entisestään.
”Jos investointitukia huomattavasti leikataan, on se raha suoraan pois itäiseen Suomeen investoivilta yrityksiltä.”
- Osaston luetuimmat
