Pielaveden apteekissa on Ikäheimon lisäksi töissä 8 apteekkialan työntekijää ja kosmetologi. Kuva: Pentti Vänskä
Mitä tapahtuu maaseudun apteekeille, jos särkylääkkeet ostetaan ruokakaupasta? ”Sopeuttamista aukioloaikoihin se varmasti tarkoittaisi”
Pielavedellä apteekkarina toimiva Tiina Ikäheimo uskoo, että paikalliset hakevat lääkkeet kotikylältä vaikka työskentelisivät kauempana.TilaajallePielavesi
Pielaveden apteekin yhteydessä toimii hoitola, jonne on Tiina Ikäheimon mukaan pitkät jonot. Kuva: Pentti VänskäRunsaan 4 000 asukkaan Pielavedellä apteekki sijaitsee R-kioskin vieressä yksikerroksissa liiketilassa.
Viereisessä uudessa rakennuksessa toimii S-Market. K-Market on risteävällä kadulla muutaman sadan metrin päässä.
Apteekissa riittää lounasaikaan asiakkaita. Reseptilääketiskille on jopa pientä jonoa.
Myös apteekkari itse on mukana palvelemassa asiakkaita. Näin kuulemma joka päivä.
”Kyllä se on pakko olla itsekin mukana”, Tiina Ikäheimo kertoo.
Ikäheimo toimii Pielavedellä apteekkarina viidettä vuotta. Aiemmin hän on ollut apteekkarina Heinävedellä ja Rääkkylässä, yhteensä kymmenen vuotta.
Hänen mukaansa Pielaveden kaltaisessa kunnassa asiakkaista suuri osa on ikääntyneitä. Valtaosa myynnistä on reseptilääkkeitä.
”Sydän- ja verisuonisairauslääkkeitä on eniten ja lääkkeitä diabetekseen”, Ikäheimo arvioi.
”Astmalääkkeitä menee Pielavedellä Heinävettä ja Rääkkylää vähemmän.”
Väestöpohjan lisäksi lääkkeiden myyntiin vaikuttavat alueen lääkärien hoitokäytännöt. Viimeisimpänä lääkkeiden käyttöä mylläsi korona.
Antibioottien käyttö romahti Ikäheimon mukaan kiivaimpina korona-aikoina eikä ole ainakaan vielä noussut takaisin.
”Se onkin järkevää, ettei luoda resistenttejä bakteerikantoja”, hän arvioi.
Seuraavaksi lähimmät apteekit löytyvät Keiteleeltä 30 kilometrin ja Maaningalta 34 kilometrin päästä. Ikäheimo uskoo, että valtaosa pielavetisistä hankkii lääkkeensä omalta kylältä, vaikka jotkut käyvätkin töissä lähikunnissa.
”Tietysti se riippuu työvuoroista. Me ollaan arkisin auki yhdeksästä kuuteen, lauantaisin yhdeksästä kahteen.”
Aukioloajat ovat olleet pitkään samat.
”Minä olen ollut täällä silloisissa liiketiloissa töissä 1990-luvun alussa, ja minusta ne olivat samat jo silloin.”
Pielaveden apteekilla on myös verkkokauppa, josta lääkkeitä voi tilata apteekista noudettaviksi tai viereisen, uuden S-marketin aulassa olevaan lokerikkoon.
”Kymmenen kilometrin säteelle olen myös itse toimittanut lääkkeitä”, Ikäheimo kertoo.
Hän ei usko kaupan aidosti tahtovan reseptilääkemarkkinoille.
Hänen mukaansa lääkkeitä on oltava varastossa melkoinen määrä varsinkin nyt, kun koronan aikaan apteekkeja velvoitettiin säilyttämään vähintään kahden viikon varastot tarvitsemiaan lääkkeitä.
Kappalemääräisesti apteekin myydyin artikkeli on kuitenkin tulehduskipulääke ibuprofeeni, kuten Burana ja rinnakkaisvalmisteet. Niiden tulo marketteihin jäytäisi apteekkien kannattavuutta.
”Eivät ovet todennäköisesti säppiin menisi, mutta sopeuttamista henkilömääriin ja aukioloaikoihin se varmasti tarkoittaisi.”
Ikäheimon apteekissa on töissä hänen itsensä lisäksi kahdeksan apteekkialan ammattilaista. Apteekin palkkalistoilla on myös samoissa tiloissa toimiva kosmetologi.
”Hänellä riittää töitä hyvin. Pidempiä aikoja saa varattua vasta toukokuun lopulle. ”
Verkkokaupasta tilatut lääkkeet voi noutaa lääkelokerosta S-marketin aukioloaikoina. Kuva: Pentti VänskäIkäheimon mukaan nykyinen apteekkijärjestelmä ja hyvät suhteet sote-sektorille parantavat myös potilaiden turvallisuutta. Iso osa työstä on neuvontaa, eikä aina lääkettä edes myydä, hän sanoo.
”Tällä hetkellä on ilmeisesti pulaa lääkäreistä täälläkin. Se tuo vähän painetta, että kysellään apua enemmän.”
Apteekista myös soitellaan terveyskeskuksen lääkäreille, jos resepteissä on jotain ongelmaa tai määrätyt lääkkeet eivät esimerkiksi sovi yhteen. Näin käy joitain kertoja viikossa.
Ikäheimo ei usko, että kaupalla on kykyä tai halua vastaavaan neuvontaan.
”Toki jos he palkkaisivat alan ammattilaisia, mutta silloin koulutusmääriä pitäisi lisätä. Tällä hetkellä jokainen alalta valmistuva saa kyllä töitä apteekeista”, hän arvioi.
”Siinä on monta mutkaa matkassa”, tiivistyvät ajatukset apteekkijärjestelmän vapauttamisesta.
”Tähän asti pienellekin paikkakunnalle on vapautuneisiin apteekkeihin aina riittänyt hakijoita, vaikka lääkäreitä olisi ollutkin kuntiin hankala saada. Jos itsehoitolääkkeet tulisivat kauppoihin, niin sitten hakijoita ei välttämättä enää olisikaan”, hän arvioi.
Ikäheimo itse ei haaveile nykyistä suuremmasta apteekista. Hän aikoo jatkaa Pielavedellä eläköitymiseensä saakka.
”Kyllä minä ajattelen, että tämä on minun loppusijoituspaikka”, hän sanoo ja nauraa päälle.
Valtaosa Pielaveden apteekin myynnistä tulee reseptilääkkeistä. Kuva: Pentti Vänskä- Osaston luetuimmat
