• Vähävetinen vuosi vaikuttaa Saimaan vedenjuoksutuksiin – edellisen kerran näin pientä lähes 20 vuotta sitten

    Saimaan vaikea vesitilanne on seurausta jo pitkään jatkuneesta vähävetisyydestä.
    Tällä hetkellä juoksutus on tasolla 350 kuutiometriä sekunnissa se lasketaan maanantaista 4.5. alkaen viikkokeskiarvoon 300 kuutiometriä sekunnissa.
    Tällä hetkellä juoksutus on tasolla 350 kuutiometriä sekunnissa se lasketaan maanantaista 4.5. alkaen viikkokeskiarvoon 300 kuutiometriä sekunnissa. Kuva: Varpu Rajala
    Uutiset|Ympäristö
    29.4.202621:00
    Henna Lääveri

    Jo pitkään jatkuneesta vähävetisyydestä johtuva Saimaan vaikea vesitilanne vaikuttaa sen laskujoen juoksutuksiin.

    Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on käynnistänyt 23. maaliskuuta Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisen juoksutuksen vähentämisen. Juoksutuksen vähentämisellä pyritään ehkäisemään matalista vedenkorkeuksista Saimaalla aiheutuvia haittoja ja vahinkoja.

    Juoksutusmäärä on kuitenkin poikkeuksellisen alhainen.

    Tällä hetkellä juoksutus on tasolla 350 kuutiometriä sekunnissa (m3/s) ja se lasketaan maanantaista 4.5. alkaen viikkokeskiarvoon 300 kuutiometriä sekunnissa.

    Elinvoimakeskuksen mukaan edellisen kerran juoksutus on ollut näin pientä lähes 20 vuotta sitten syksyllä 2006.

    Juoksutusmäärä on myös alimmillaan koko juoksutussäännön historiassa vuodesta 1991.

    Laskujoki Vuoksen vuotuinen keskivirtaama ja huhti-toukokuun vaihteen keskimääräinen virtaama on elinvoimakeskuksen mukaan noin 600 kuutiometriä sekunnissa.

    Juoksutusvähennyksen vuoksi virtaama laskee vain noin puoleen keskimääräisestä ja on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen pientä.

    ”Saimaan matalien vedenkorkeuksien takia luonnonmukainen virtaama olisi tällä hetkellä noin 460 kuutiometriä sekunnissa. Vuoksen pieni virtaama voi näkyä normaalia alempina vedenkorkeuksina Imatrankosken voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella”, tiedotteessa kerrotaan.

    Juoksutuksen vähentämisellä pyritään ehkäisemään matalista vedenkorkeuksista Saimaalla aiheutuvia haittoja ja vahinkoja.

    Saimaata ei normaalitilanteessa Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaan säännöstellä.

    Luonnonmukaisesta vedenkorkeudesta ja juoksutuksesta voidaan pääsääntöisesti poiketa vain Saimaata uhkaavien tulva- ja kuivuustilanteiden aikana.

    Elinvoimakeskuksen mukaan juoksutusmuutoksilla parannetaan aina Saimaan tilannetta suhteessa siihen, että vedenkorkeus vaihtelisi täysin luonnonmukaisesti. Juoksutusmuutoksista aiheutuvat haitat näkyvät kuitenkin alapuolisessa vesistössä, mikä tulee huomioida juoksutuspäätöksissä.

    Vuonna 2025 toteutettujen juoksutusvähennysten sekä 23.3. uudelleen aloitettujen vähennysten vuoksi Saimaan vedenkorkeus on tällä hetkellä noin 13 senttimetriä luonnonmukaista korkeutta ylempänä.

    Ero luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen kasvaa keskimääräisen ennusteen mukaan juhannukseen mennessä noin 25 senttimetriin.

    Siitäkin huolimatta, että juoksutusvähennyksellä on positiivisia vaikutuksia, tulee vedenkorkeus keskimääräisen ennusteen mukaan laskemaan kesällä alimmilleen lähes 50 vuoteen.

    Elinvoimakeskuksen mukaan Saimaan juoksutuksia ei voida juoksutussäännön puitteissa nykyisessä vesitilanteessa enää pienentää enempää. Kesän vedenkorkeudet riippuvat ennen muuta kevään ja kesän sateista.

    Vuoksi heinäkuussa 2025. Joki alkaa Imatralta, virtaa 13 kilometriä Suomen puolella, jatkuu Venäjällä ja laskee Laatokkaan.
    Vuoksi heinäkuussa 2025. Joki alkaa Imatralta, virtaa 13 kilometriä Suomen puolella, jatkuu Venäjällä ja laskee Laatokkaan. Kuva: Paula Liesmäki

    Saimaan vaikea vesitilanne on seurausta jo pitkään jatkuneesta vähävetisyydestä. Elinvoimakeskuksen mukaan keskimääräistä kuivempi tilanne Saimaalla on jatkunut jo kesästä 2024 lähtien.

    Nykyiset vedenkorkeudet sekä kesälle ennustetut matalat vedenkorkeudet selittyvät poikkeuksellisen vähälumisella talvella ja aikaisella lumen sulamisella sekä vähäsateisella ja lämpimällä keväällä.

    Sadesumma Saimaan valuma-alueella on ollut vuodesta 1962 alkaneella vertailujaksolla ennätyksellisen pieni.

    ”Kuluvan vuoden sademäärä on jäänyt noin 70 millimetriä keskimääräisestä. Saimaan vedenkorkeuden palautuminen lähemmäs tavanomaisia kesäkorkeuksia edellyttäisi pitkäkestoisia ja runsaita sateita. Toisaalta mahdollinen kuiva kesä lisää riskiä loppukesän hyvin mataliin vedenkorkeuksiin”, tiedotteessa kerrotaan.

    Matalista vedenkorkeuksista sekä muista kuivuuteen liittyvistä havainnoista, kuten kaivojen kuivumisesta, voi ilmoittaa vesi.fi-sivuston karttapalvelussa.

    Palveluun on kootaan ajantasaiset vesistöennusteet sekä yleisiä ohjeita kuivuuteen varautumiseen.

    Lisää aiheesta
    • Pielisen rantaa Ahvenisella syyskuussa 2025.

      Ympäristö | Laitureita jää kuiville ja rantoja ruopataan – ”Kuivuusriski on koko Oulun eteläpuolisessa Suomessa”

      Tilaajalle
    • Pielisjokea on aiemmin yritetty puhdistaa kaivinkoneella ja puuroskaa on ajettu pois kymmeniä kuormia. Määrä on kuitenkin valtava.

      Ympäristö | Poikkeuksellisen alhainen vedenpinta paljasti jälleen melkoisen näyn Pielisjoen pohjasta

      Tilaajalle
    • Veneilijät ovat tänä kesänä joutuneet miettimään, minne saavat veneen ja onko tutuilla reiteillä kareja, kun Saimaan pinta on ollut matalalla. Kuva on Savonlinnasta elokuun alusta.

      Sää | Saimaan pinta on matalalla ja laskee vielä – suunnan kääntämiseen eivät riitä tavalliset sateet

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Saimaa
    Vuoksi
    vedenjuoksutus
    kuivuus
    Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä