”Emme ole huolissamme, mutta emme myöskään naiiveja”, sanoo Ahvenanmaan maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Annika Hambrudd. Kuva: Kjell Söderlund
Turvallisuus on Ahvenanmaalla nyt kuuma peruna – demilitarisoinnista pidetään silti kiinni
Ahvenanmaa vakuuttaa luottavansa Suomen puolustusvoimiin ja haluaa pysyä demilitarisoituna.Tilaajalle
Vahtimestari Johan Liljeblad nostaa lippua salkoon lagting- eli maakuntapäivätalolla. Kuva: Kjell SöderlundAhvenanmaan turvallisuus ja demilitarisoinnin kohtalo ovat nyt kiinnostava puheenaihe, jota kierretään samalla kuin kissa kuumaa puuroa.
”Ahvenanmaalla käydään tiivistä keskustelua puolustusvoimien ja puolustus- ja sisäministeriön kanssa siitä, kuinka Ahvenanmaa voi kehittää turvallisuuttaan, mutta noudattaa samalla nykyistä lainsäädäntöään”, muotoilee eduskunnan ainoa ahvenanmaalainen kansanedustaja Mats Löfström (r.).
”Turvallisuus huolestuttaa kuten muuallakin, koska Euroopassa on käynnissä suurin sota sitten toisen maailmansodan. Mutta demilitarisoinnin purkamisesta ei olla keskusteltu.”
Demilitarisoinnista eli varustamattomuudesta säädetään kansainvälisin sopimuksin. Keskeisin on vuodelta 1921, ja sen osapuolina Suomen lisäksi kymmenen Euroopan Nato-maata.
Päätökset sotilaallisesta läsnäolosta tekee Suomen hallitus.
”Emme ole huolissamme turvallisuudestamme, mutta emme ole myöskään naiiveja varautumisen suhteen”, sanoo Ahvenanmaan maakunnan hallituksen varapuheenjohtaja ja opetusministeri Annika Hambrudd.
”Meillä on hyvät suhteet Puolustusvoimiin, Rajavartiolaitokseen ja puolustus- ja ulkoministeriöihin, ja tunnemme olevamme turvassa.”
Varautumista on myös harjoiteltu valtion virkamieskunnan kanssa.
Ahvenanmaan puolustuksesta vastaa Suomen Puolustusvoimat. Jos Ahvenanmaata uhkaisi vaikkapa drooni, hätiin tulisivat ensin saarten turvallisuudesta vastaava Rajavartiolaitos ja poliisi.
”Eivät panssarihaupitsit tulisi sitä torjumaan, vaan se tutkitaan. Mutta jos tulee droonisota, se on sota, jossa Puolustusvoimilla on sekä suunnitelmat että kyky puolustaa Ahvenanmaata sotilaallisesti kansainvälisten sopimusten mukaisesti”, Löfström sanoo.
”Aseita ja ampumaratoja täällä on.”
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) toivoi vuonna 2022 Ahvenanmaalta aloitetta suomalaisten sotilaiden sijoittamisesta saarille. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen silloinen puheenjohtaja Veronica Thörnroos vastasi, ettei aloitetta tule.
Myös Hambrudd tähdentää, ettei Ahvenanmaan aseistaminen ole ajankohtaista.
”Edellinen presidentti Sauli Niinistö oli hyvin selkeä samoin kuin nykyinen Alexander Stubb siinä, että kansainvälisiä sopimuksia ei pidä muuttaa. Demilitarisointi on hyvin tärkeää Itämeren turvallisuudelle.”
Mitään sopimuksen vastaista ei siksi saa tehdä, Hambrudd korostaa. Siviilisuojelu on sallittua, samoin ampumisen harrastaminen.
”Aseita ja ampumaratoja täällä on, sillä metsästäjiäkin on paljon. He pyytävät lintuja, peuroja, hirviä, kettuja ja vaikka mitä.”
”Oli helpompi saada liput Bruce Springsteenin konserttiin kuin päästä kurssille.”
Venäjän hyökättyä Ukrainaan ahvenanmaalaisia on ilmoittautunut vapaaehtoisiksi asepalvelukseen ja maanpuolustuskursseille, joita alettiin pitää myös ruotsiksi, useimmiten Porin prikaatissa.
”Heti sodan alettua oli helpompi saada liput Bruce Springsteenin konserttiin kuin päästä kurssille”, Löfström naurahtaa.
Hän kiittelee Maanpuolustuskoulutus MPK:n ruotsinkielistä kurssitoimintaa ja puolustusministeriötä ensimmäinen valtakunnallisen maanpuolustuskurssin ruotsinkielisen erikoiskurssin järjestämisestä kolme vuotta sitten. Toista suunnitellaan.
”Se on ollut erittäin onnistunut keino vahvistaa yhteistä tilannekuvaa ja valmiutta kokonaisturvallisuuden ylläpitämiseksi.”
Kaksi kolmesta ahvenanmaalaisesta on valmis puolustamaan kotisaariaan asein, vaikka saarelaiset onkin vapautettu yleisestä asevelvollisuudesta.
Tuoreen lain mukaan ahvenanmaalainen voi pyytää vapautuksen vapaaehtoisesta palveluksesta. Sen jälkeen häntä kohdellaan kuin manner-Suomen asevelvollista kertauksineen kaikkineen.
”Keskustelu Ahvenanmaan demilitarisoinnista käy ajoittain kiivaana.”
Suomen hallitusta Ahvenanmaalla edustaa maaherra Marine Holm-Johansson. Hän kuvailee saarten turvallisuustilannetta hyväksi, samoin kuin Suomen puolustusvoimien kykyä puolustaa niitä.
”Keskustelu Ahvenanmaan demilitarisoinnista käy ajoittain kiivaana, mutta ahvenanmaalaiset tukevat sen jatkamista edelleen vahvasti. Myöskään yleisen asevelvollisuuden kannatus ei ole kasvanut, vaikka vapaaehtoisen asepalveluksen suosio onkin.”
Hänen mukaansa yleisen asevelvollisuuden aloittaminen vaatisi itsehallintolain muuttamista, ja se vaatisi perustuslain muuttamista ja yhtenäistä kantaa eduskunnalta ja Ahvenanmaan lagtingiltä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
