• Työeläkeyhtiöt eivät ryntää sähköverkkojen omistajiksi − näin ne perustelevat

    MT kysyi kotimaisilta työeläkevakuutusyhtiöiltä, ovatko ne kiinnostuneet sijoittamaan sähköverkkoihin.
    Tilaajalle
    Carunan pääomistuksen siirtyminen Espanjaan on aiheuttanut keskustelua, kenen kuuluisi omistaa suomalaiset sähköverkot. Kuvituskuva.
    Carunan pääomistuksen siirtyminen Espanjaan on aiheuttanut keskustelua, kenen kuuluisi omistaa suomalaiset sähköverkot. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Uutiset|Energia
    11.8.202606:00
    Ulrika Eerola Hovio

    Carunan pääomistuksen siirtyminen espanjalaiselle Iberdrolalle on herättänyt keskustelua siitä, miten kriittisen infrastruktuurin omistajuutta voitaisiin pitää Suomessa.

    Sähköverkkojen ostaminen vaatii mittavia pääomia. Työeläkevakuutusyhtiöt ovat Suomen suurimpia institutionaalisia sijoittajia, joten niillä voisi olla periaatteessa mahdollisuus sijoittaa myös sähköverkkoihin.

    Varma, Elo, Veritas, Ilmarinen ja Keva kertoivat Maaseudun Tulevaisuudelle, kuinka kiinnostavina sijoituskohteina ne pitävät suomalaisia sähköverkkoja.

    Sähköverkot eivät ole Varmalle kaikkein houkuttelevimpia sijoituskohteita tällä hetkellä. Eläkeuudistuksen myötä työeläkevakuutusyhtiöt voivat sijoittaa aiempaa enemmän korkeamman tuotto-odotuksen kohteisiin. Sähköverkkojen tuotot ovat tyypillisesti vakaita ja pitkäaikaisia, mutta matalahkoja.

    Sijoituspäätöksissä on kyse myös pääoman sitoutumisesta.

    ”Meille nämä ovat vain ja ainoastaan sijoituspäätöksiä, onko rahat sijoitettu mahdollisimman tuottavasti ja turvaavasti”, sanoo Varman varatoimitusjohtaja Markus Aho.

    Sijoituspäätöksissä on kyse myös pääoman sitoutumisesta. Eläkkeitä on maksettu jo yli vuosikymmen enemmän kuin eläkemaksuja on kerätty.

    ”Siinä mielessä kassavirta on negatiivinen ja varat kasvavat ainoastaan sijoitustuottojen myötä, ja kaikki varat on sijoitettuna. Eli jos joku sijoitusmahdollisuus tarjoutuu, niin kysymys on, onko se parempi kuin joku muu sijoitus, joka meillä on jo portfoliossa, joka sitten myydään ja varat siirrettäisiin uuteen sijoitukseen”, sanoo Aho.

    Eläkeuudistuksen myötä työeläkevakuutusyhtiöt voivat sijoittaa aiempaa enemmän korkeamman tuotto-odotuksen kohteisiin, mikä voi vähentää matalatuotteisemman infran osuutta salkussa. Kuvituskuva.
    Eläkeuudistuksen myötä työeläkevakuutusyhtiöt voivat sijoittaa aiempaa enemmän korkeamman tuotto-odotuksen kohteisiin, mikä voi vähentää matalatuotteisemman infran osuutta salkussa. Kuvituskuva. Kuva: Carolina Husu

    ”Se on ihan tapauskohtainen, sijoituskohtainen harkinta, onko se meille siinä ajantilanteessa sillä tuotto-odotuksella houkuttelevin sijoitus, joka me voidaan tehdä.”

    Varma omistaa vähemmistöosuuksia sähköverkoista, ja Suomessa sillä on vähemmistösijoitus teollisiin verkkoihin keskittyvästä yhtiöstä rahastotoimijan rinnalla.

    Meille nämä ovat vain ja ainoastaan sijoituspäätöksiä, onko rahat sijoitettu mahdollisimman tuottavasti ja turvaavasti.

    Markus Aho

    Elolle sähköverkot ovat osa infrasijoitusten strategiaa. Ne tuovat vakautta ja hajautusta infrasijoitusten salkkuun. Suomessa Elolla on vähemmistöosuudet Carunasta ja Fingridistä.

    ”Me ollaan ainakin kotimaassa tyytyväisiä siihen, millainen paino meillä tällä hetkellä on sähköverkoilla ja kuinka paljon meillä on pääomia niissä kiinni”, sanoo Elon senior salkunhoitaja Tatu Pakarinen.

    Infrasalkussa on lähtökohtaisesti hajautettuna rahastojen kautta epäsuoria omistuksia sähköverkoista Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.

    ”Siinä on Caruna ja muutama muu tällainen meidän kannalta pienempi Suomessa oleva sijoitus, mitkä poikkeavat pääosasta infrasalkkua, että kotimarkkinalla ollaan myös suoraan sijoittajana”, sanoo Pakarinen.

    Me ollaan ainakin kotimaassa tyytyväisiä siihen, millainen paino meillä tällä hetkellä on sähköverkoilla ja kuinka paljon meillä on pääomia niissä kiinni.

    Tatu Pakarinen

    Veritas sijoittaa infrastruktuuriin rahastojen kautta, joten sijoittaminen suoraan suomalaisiin sähköverkkoihin ei olisi mahdollista. Sähköverkkojen osuus infrastruktuurisijoituksista on tällä hetkellä pieni.

    ”Jos meillä on altistumaa sähköverkkoihin, niin se tulisi siihen erikoistuneen infrastruktuurirahaston kautta. Meillä ei ole ollenkaan listaamattomia infrastruktuurisijoituksia salkussa suoraan”, sanoo Veritaksen sijoitusjohtaja Laura Wickström.

    Altistuma tarkoittaa sijoituskielessä niitä markkinoita, toimialoja ja omaisuusluokkia, joille varat ovat sijoitettuna.

    Ilmarisella ei ole tällä hetkellä suoria sijoituksia sähköverkkoihin yrityksen myytyä alkuvuodesta sijoituksen kantaverkkoyhtiö Fingridistä Suomen valtiolle.

    ”Ilmarinen sijoittaa laaja-alaisesti ja moniin omaisuusluokkiin ja liiketoiminta-alueisiin globaalisti. Sähköverkot ovat yksi sijoituskohde siellä muiden joukossa, ja sähköverkot kuuluvat Ilmarisen potentiaalisiin sijoituskohteisiin silloin, kun niistä on tarjolla hyvää riskituottosuhdetta”, sanoo Ilmarisen sijoitusjohtaja Annika Ekman.

    Sähköverkot kuuluu Ilmarisen potentiaalisiin sijoituskohteisiin silloin, kun niistä on tarjolla hyvää riskituottosuhdetta.

    Annika Ekman

    Kevalta vastattiin sähköpostitse, että sähköverkot kiinnostavat sijoituskohteena, sillä ne ovat matalariskisiä ja tuottavat vakaata, pitkäjänteistä kassavirtaa.

    Lisäksi toimiala on yhteiskunnalle kriittinen ja sen merkitys kasvaa tekoälyn ja digitalisaation myötä. Keva ei kuitenkaan omista sähköverkkoja.

    Lisää aiheesta
    • Caruna huolehtii sähkönjakelusta sekä sähköverkon kunnossapidosta, sähköverkon rakentamisesta, kehittämisestä, vikapäivystyksestä ja sähkönkulutuksen mittauksesta.

      Talous | Carunan ostaja kehuu sähköverkon kannattavuutta Suomessa – vanha omistaja vaatii valtiolta yhä hyvitystä

      Tilaajalle
    • Caruna edustaa noin 20-25 prosenttia Suomen jakeluverkoista. Kuvituskuva.

      Talous | Professori: Valtio ei olisi sähköverkolle sijoitusyhtiötä parempi omistaja – ”Valtio vaatii tuoton”

      Tilaajalle
    • Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja muutamat kokoomuksen kansanedustajat vaativat heti keskiviikkona hallitusta selvittämään, voitaisiinko Carunan sähköverkot hankkia kotimaisiin käsiin.

      Politiikka | Sähköverkkojen osto Suomeen ei olisi yksinkertaista – ajatusta ei kannata kuitenkaan tyrmätä

    Artikkelin aiheet
    sähköverkko
    työeläkeyhtiö
    infrastruktuuri
    sijoittaminen
    Caruna
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi