Pyhäsalmella avautui ensimmäinen kaivoksen päälle rakennettu aurinkovoimala – on Suomen suurimpia

Heinä heilimöi, ruiskaunokit ja peltosauniot värittävät pientareita. Pikkulinnut kisaavat ilmassa ja aurinko paistaa lämpimästi.

Aurinko on tänään muutenkin pääroolissa, sillä olemme Pyhäjärvellä sijaitsevan Pyhäsalmen suljetun kaivoksen alueella, missä on tänä kesänä avattu yksi Suomen suurimmista aurinkopuistoista. 15 hehtaarin alueella on pitkiä jonoja valoenergiaa kerääviä paneeleja. Yhteensä paneeleja on 22 800 kappaletta.

Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi (oik.) on tyytyväinen siihen, että kaivosalueen joutomaa saatiin tuottavaan käyttöön. Kuva: Timo Villanen

Kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kertaa tyytyväisenä, miten tähän on tultu. Vaikka vuonna 1962 avatun sinkki- ja kuparikaivoksen malmivarat ovat ehtyneet, kaupunki ei jää tyhjän päälle.

”Olemme hyvissä ajoin varautuneet kaivostoiminnan hiipumiseen. Jo pitkän aikaa sitten on mietitty, miten syntynyttä osaamista, rakenteita sekä maa- ja allasalueita voidaan hyödyntää. Halusimme käyttää myös EU:n instrumentteja, joita viranomaiset jakavat kunnille.”

Tärkeäksi hankkeeksi valikoitui Callio Energy Park tavoitteenaan valjastaa kaivosalue uusiutuvan energian tuotantoon ja varastointiin. Puistoa kehittämään koottiin eri toimijoiden yhteisö.

Kaivoksen sulkeminen ei tarkoita vielä sen toiminnan loppumista, vaan kaivetun malmin rikastaminen jatkuu vuosia. Kaivoksen jälkihoito vesihuoltoineen ja tarkkailuineen kestää jopa vuosikymmeniä, kertoo kaivoksen johtaja Aki Tuikka.

Osa aurinkopuiston sähköstä menee vielä pitkään kaivoksen käyttöön. Ylijäämä myydään valtakunnan markkinoille.

”Kaivostoiminta on energiaintensiivistä. Olemme testanneet täällä sähkökäyttöisiä kaivoskoneita. Puhtaan sähkönlähteen valinnalla on meille suuri merkitys”, Tuikka sanoo.

”Vielä kymmenen vuotta sitten ei olisi voinut kuvitellakaan, että rikastamo pyörisi aurinkoenergialla. Mutta hanke on onnistunut hyvin”, Tuikka kiittelee.

Aurinkovoimalan toteuttajaksi valikoitui Solarigo Systems oy, jonka omistukseen aurinkopuisto myöhemmin kokonaan siirtyy. Yhtiö on osa Suur-Savon Sähkön konsernia.

Projektipäällikkö Leo Naukkarinen kertoo, että yksi paneeli on metrin leveä ja 2,3 metriä pitkä. Paneeleja on voimalassa 22 800. Kuva: Timo Villanen

Solarigon toimitusjohtaja Antti Koskelainen kertoo puiston rakentamisesta, joka kesti vuoden:

”Puisto on rakennettu entisen rikastehiekka-altaan päälle. Aurinkopaneelit soveltuivat alueelle hyvin, sillä tässä ei voi kaivaa maata eikä tähän voi rakentaa mitään raskasta.”

Paneelit asennettiin sorakerroksen päälle kelluvasti käytöstä poistettujen betonisten rautatiepaalujen päälle. Niitä tarvittiin 12 000 kappaletta.

Koska aurinkovoimala edistää puhtaan energian saantia, ja siihen liittyy myös energian varastointia, Solarigo sai hankkeelle investointiavustuksen. Pyhäsalmen investointi maksaa noin 11 miljoonaa euroa. Siitä 2,2 miljoonaa euroa on valtion jakamaa Next Generation EU-tukea.

Voimala tuottaa vuodessa 11 gigawattituntia sähköä, mikä vastaa 4 500 kerrostalokaksion kulutusta vuodessa. Puistojen yhteyteen rakennetaan lähitulevaisuudessa neljän megawatin sähkövarastot, jotka osallistuvat aurinkovoimalan tavoin sähkön reservimarkkinoille.

Paneelirivien väliin jää paljon maata, jossa on tilaa heinille, luonnonkukille ja eläimille. Alue niitetään vuosittain. Kuva: Timo Villanen

Kävelykierros konkretisoi sen, että voimalakenttä edistää myös monimuotoisuutta. Pörriäisten lisäksi alueella viihtyvät jänikset, joita vilistää paneelirivien alla.

”Tänne on harkittu lampaitakin”, kertoo Solarigon suunnitteluinsinööri Janne Norring.

Solarigon projektipäällikkö Leo Naukkarinen kertoo, että Hirvensalmen aurinkopuistossa lampaita jo on.

”Se vain vaatii, että lähistöllä on lampuri, joka käy huolehtimassa niistä”, hän sanoo.

Lampaista on hyötyä voimalalle, sillä ne pitävät kasvillisuuden matalana. Paneelien eteen ei voi päästää kasvamaan varjostavaa vesakkoa.