Sudet ja karhut työllistävät poliiseja yhä enemmän – ylijohtaja pelkää, että suurpeto vielä tappaa ihmisen
Lopettamismääräyksiä on poliisiylijohtajan mukaan jaeltu susille ja karhuille lisääntyvissä määrin. Poliisi ei halua olla susien ja karhujen kannan valvoja.Tilaajalle
Hirvi- ja peurakolareiden määrä on Ilkka Koskimäen mukaan ennallaan. Sen sijaan kolareita villisikojen ja karhujen kanssa on entistä enemmän. Kuva: Jarkko SirkiäPoliisi ei halua olla susien ja karhujen kannan valvoja tai säätelijä, painottaa poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki MT Livessä.
”Poliisin ei pidä olla se taho, joka näitä päätöksiä joutuu tekemään. Käytännössä me joudumme olemaan kannan hoitaja, kun tilanne on mennyt siihen pisteeseen, että petoeläin on ympäristölleen vaarallinen.”
Suurpedot työllistävät Koskimäen mukaan poliiseja yhä enemmän.
Jos suurpedon karkottaminen ei onnistu, poliisin päällystöön kuuluva yleisjohtaja tekee päätöksen lopettamismääräyksen antamisesta.
”Tänä vuonna tulee varmasti ennätys.”
Poliisi voi määrätä suurpedon lopetettavaksi poliisilain perusteella, jos eläin aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle, huomattavaa vahinkoa omaisuudelle tai vakavasti vaarantaa liikennettä.
Lopettamismääräyksiä on jaeltu susille ja karhuille lisääntyvissä määrin. Tänä vuonna poliisi on joutunut Koskimäen mukaan reagoimaan poikkeuksellisen monta kertaa.
”Tänä vuonna tulee varmasti ennätys.”
”Voi olla, että joskus käy vielä niin, että meillä on tilanne, missä suurpeto on tappanut ihmisen. Tätä täytyisi välttää kaikin tavoin ja muulla tavoin kantaa säädellä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
