Tunnetko jo viranomaisen ohjeet akuutteja suurpetotilanteita varten?

Suurpedot välttelevät yleensä ihmistä, mutta toisinaan ne voivat eksyä asutuksen läheisyyteen tai käyttäytyä muuten poikkeuksellisen rohkeasti. Villieläimet voivat aina käyttäytyä arvaamattomasti. Tästä saatiin viime viikonloppuna muistutus, kun Lopella Kanta-Hämeessä sudeksi oletettu eläin hyökkäsi metsästyskoiran ja samalla ihmisen päälle.

Viime talvena tutkittujen DNA-näytteiden perusteella Lopella liikkuva eläinkolmikko koostuu susista, mutta koirasusien mahdollisuutta ei ole suljettu pois. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala kertoi Ylen uutisessa aiemmin, että susien aiheuttamaan turvallisuusuhan arvioimiseen tuovat oman lukunsa nykyisin koirasudet, joita on levittäytynyt idästä Länsi-Suomeen.

Suomen riistakeskus muistuttaa tiedotteessa, että asutuksen läheisyydessä tehdystä suurpetohavainnosta tulee aina ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle. Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät riistakeskuksen sivuilta.

Petoyhdyshenkilö tarkistaa havainnon ja kirjaa sen Tassu-järjestelmään. Toistuvat käynnit piha-alueilla voivat johtaa siihen, että eläin luokitellaan huolta tai uhkaa aiheuttavaksi. Tällaisessa tapauksessa Suomen riistakeskus voi myöntää eläimelle karkotusluvan.

Jos karkotustoimet eivät riitä, Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan eläimen pyytämiseen. Lupa ei tule kuitenkaan ilman erillistä lupahakemusta ja poikkeusluvan saaminen katsotaan viimesijaiseksi keinoksi poistaa eläin piha-alueelta.

Suurpedoista eniten pihavierailuja Tassuun on kirjattu sudelle. Alkuvuoden aikana Suomen riistakeskus on myöntänyt sudelle poronhoitoalueen eteläpuolella 39 karkotuslupaa ja 35 poikkeuslupaa. Yksi lupa voi koskea useampaa eläinyksilöä.

Jos suurpeto käyttäytyy arvaamattomasti, lähestyy ihmistä tai ei poistu pihapiiristä, on kyse vakavasta uhasta. Tällöin tulee välittömästi soittaa hätänumeroon 112. Poliisi päättää eläimen karkottamisesta tai lopettamisesta. Vuonna 2025 poliisin määräyksellä on lopetettu kymmenen sutta poronhoitoalueen ulkopuolella.

Suurpedon voi karkottaa omatoimisesti pihapiiristä tai laitumelta eläintä vahingoittamatta esimerkiksi melua, valoa tai turvallisesti tehtyä varoituslaukausta käyttäen. Eläintä ei saa ajaa hoidetun alueen ulkopuolella.

Jos henkilöä tai kotieläintä uhkaa välitön tai pakottava vaara, suurpedolta saa puolustautua pakkotilan perusteella. Tilanteen tulee olla yllättävä ja riski hyökkäykselle suuri ja välitön. Poliisi tutkii aina pakkotilaan vedoten tehdyn suurpedon vahingoittamisen, ja päätöksen vastuuvapaudesta tekee tuomioistuin tai syyttäjä.

Jos suurpeto tappaa metsästyskoiran tai kotieläimen, asiasta tulee ilmoittaa välittömästi paikalliselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka tarkastaa vahinkopaikan. Ruokavirasto maksaa mahdolliset korvaukset maa- ja metsätalousministeriön määrärahoista.