”Väestöltään pienillä hyvinvointialueilla ei ole mitään mahdollisuuksia pysyä mukana hoitoteknologian kehityksessä”
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen ennustaa hyvinvointialueiden määrän karsimista tulevina vuosina.Tilaajalle
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen arvelee, ettei pitkällä aikavälillä kaikilla sote-uudistuksen toimijoilla ole toimintaedellytyksiä: ” Terveyspalvelujen keskittäminen alkaa erikoissairaanhoidosta.” Kuva: Carolina HusuKun hyvinvointialueet aloittivat vuoden vaihteessa, erityisvastuualueet eli erikoissairaanhoidosta vastanneet ervat toimivat jatkossa yhteistoiminta-alueina.
”Älä kysy, miksi nimeä muutettiin, mitään syytä sille ei sinänsä ollut”, avaa uutta sosiaali- ja terveydenhoidon järjestelmää Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen.
Hyvinvointialueita on 21 plus Helsingin kaupunki plus HUS-Yhtymä.
Sote-uudistus toi uuden hallintotason, ja vanhoja nimettiin uusiksi: tietyt erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään jatkossakin viiden yliopistollisen sairaalan pohjalta.
Pääosin hyvinvointialueet perustettiin nykyisen maakuntajaon pohjalta. Niihin liitettiin kunnilta myös pelastuspalvelut.
Haastatteluhetkellä koko uusi sote-rakenne on ollut voimassa vasta päivän.
Terveydenhoidon johtotehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla pitkään työskennellyt Aaltonen arvioi, että käytäntö ja taloudellisten resurssien rajallisuus ajaa vasta perustettuja hyvinvointialueita yhteen — ennemmin tai myöhemmin.
Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevät siirtyivät liikkeen luovutuksella uusille hyvinvointialueille. Suomen historian suurin liikkeen luovutus koski arviolta noin 222 700 henkilöä.
Resurssien vajavuus sekä hyvinvointialueiden alijäämät ensimmäisenä toimintavuotena voidaan jo arvioida: 21 hyvinvointialueesta 20 tekee alijäämäisen tuloksen aloitusvuotena. Yhteen laskien alijäämää syntyy 846 miljoonaa euroa (MT 28.12.2022).
Vain Pohjois-Savon hv-alueen talousarvio näyttäisi tässä vaiheessa ylijäämää: 2,66 miljoonaa euroa.
Kun alueilla ei ole veronkanto-oikeutta, valtio lopulta kattaa ja tasaa kolmen vuoden kuluessa syntyvät alijäämät.
Noin 30 000 jäsenen Lääkäriliitossa synnytetty sote-uudistus hyvinvointialueineen nähdään sinänsä hyppäyksenä parempaan tai tehokkaampaan. Vertailukohtana on aiempi noin 300 kunnan ja kuntayhtymän muodostama palvelukokonaisuus sairaanhoitopiireineen, pelastusalueineen ja muun muassa vammaispalveluiden erityishoitopiireineen.
”Se on hyvä välivaihe — josta malli vielä elää jossain vaiheessa, johonkin suuntaan”.
Lääkärit sote-uudistuksessa
Hyvinvointialueuudistus koskee myös lääkäreitä. Päätoimisesti sairaaloissa työskentelee noin 10 000 ja terveyskeskuksissa noin 4 000 lääkäriä.
Janne Aaltonen aloitti Lääkäriliiton toiminnajohtajana helmikuussa 2022. Hän on koulutukseltaan anestesiologian erikoislääkäri, MBA. Liikkeenjohdon koulutus hänellä on Teknillisestä korkeakoulusta.
Lääkäriliitto on ammattijärjestö, johon kuuluu 94 prosenttia Suomessa toimivista lääkäreistä. Liitossa on noin 30 000 jäsentä.
Sote-ratkaisu laajeni poliittisessa valmistelussa ja usean vaalikauden aikana miniminä esitetystä viidestä kymmeneen, kahteentoista ja lopulta 21 hyvinvointialueeseen.
Helsinki ja HUS tulevat tämän päälle. Kun sote-rahoitus yhteensä on 22,5 miljardia euroa vuodessa, HUS:n osuus on siitä noin kymmenes.
Aaltonen arvioi, että on kaksi keskeistä tekijää, rajoitetta, jotka ajavat hyvinvointialueita yhteen, resursseiltaan ja asukasmääriltään vahvemmiksi kokonaisuuksiksi.
”Meillä tulee olemaan sekä henkilöstöltään että terveysteknologialtaan riittämättömiä alueita. Väestömäärältään pienempien alueiden on vaikeampaa saada palkattua lääkäreitä ja sairaanhoitajia.”
Lääkärit valmistuvat viiden yliopiston lääketieteellisistä tiedekunnista ja jäävät todennäköisimmin samoihin keskussairaalapaikkakunnille töihin.
Sairaanhoitajia valmistuu useammasta oppilaitoksesta, mutta kaupungistumisen jatkuminen ja muuttoliike näkyvät myös hyvinvointialueilla.
Toiseksi Janne Aaltosen arvion perusteella väestömäärältään pienemmillä hv-alueilla ei ole mahdollisuuksia pysyä mukana lääketieteellisen teknologian kehityksessä. Isompi toimija pysyy paremmin mukana tässäkin.
”Osa hyvinvointialueista on niin pieniä, että niillä ei ole mitään mahdollisuuksia pysyä mukana hoitoteknologian kehityksessä.”
Lääkäriliiton Aaltonen uskoo käytännön ajavan alueita yhteistyöhön. Hän ei usko, että jokin alueista linnoittuisi omilleen vastustaen yhteistyötä ja keskittämistä viimeiseen saakka. Järki, hyöty ja pakko sanelevat.
Janne Aaltonen arvelee, että terveyspalvelujen keskittäminen alkaa erikoissairaanhoidosta.
- Osaston luetuimmat
