Mäntsälään avattiin biokaasun vastaanottoasema – ministeri näkee mahdollisuuksia myös maatiloille

Mäntsälässä avattiin tiistaina Suomen ensimmäinen paikka, jonka avulla myös pienempien tuottajien biokaasu voi päästä isommille markkinoille.

Auris Energia siirtää biokaasua ja vedystä sähköllä tehtyä e-metaanikaasua syöttöpisteen kautta kaasuverkkoon, jolloin se päätyy koko Suomeen ja jopa Eurooppaan.

Auris kutsuu uutta kaasuverkkoaan virtuaaliseksi, koska kaasu tuodaan tuotantolaitoksilta Nelostien varteen Biovoiman tontille konteissa. Perillä se puretaan ja paineistetaan kompressoriasemalla kiinteään kaasuverkkoon.

Auriksella itsellään on 1 200 kilometrin kaasunjakeluverkko Etelä-Suomessa.

Malli tarjoaa ensimmäisenä kaikille kaasuntuottajille avoimen reitin myydä kaasunsa eteenpäin. Sen kerrotaan auttavan etenkin pieniä ja keskisuuria biokaasulaitoksia saamaan kaikesta kaasustaan rahaa.

Esimerkiksi maatilaluokan biokaasulaitosten on näet pitänyt käyttää tuottamansa kaasu paikallisesti sähkön- ja lämmöntuotantoon tai myydä se omien tankkausasemiensa kautta autoilijoille. Ylijäämä on soihdutettu taivaan tuuliin.

Arviolta 10 prosenttia Suomessa tuotetusta biokaasusta on jouduttu polttamaan tuotantoa pienemmän käytön vuoksi.

Ensimmäisiä pilottimyyjiä on Hyvinkäällä toimiva Palopuron Biokaasu, jonka taustalla oleva Knehtilän tila myy Auriksen verkkoon ylijäämäkaasunsa.

Mäntsälän investointi maksaa yli miljoona euroa, mutta kiinnostus on niin kovaa, että Mäntsälän konttisyöttöpistettä laajennetaan jo syksyllä. Ensi vuodelle suunnitellaan uutta pistettä läntiselle Uudellemaalle Nummelaan ja seuraavaksi idässä ehkä Kotkaan sekä Pohjanmaalle.

”Kyselyitä on tullut Kalajoelta asti”, kehitysjohtaja Ville Karttunen kertoo.

Hanketta pidettiin konttiaseman tiistaisessa avaustilaisuudessa mullistavana.

”Tällä on suuri merkitys maataloudelle, kun siellä syntyvä biokaasu saadaan talteen ja kiinteä aines voidaan käyttää hyväksi pelloilla”, sanoi tietokoneen hiirellä konttisyöttöpisteen käyntiin napsauttanut ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.).

Ravinnekierrätys vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista, lisää omavaraisuutta ja parantaa ympäristön ja Itämeren tilaa. Multala muistutti myös hallituksen toimista biokaasun käytön ja maatalouden kannattavuuden eteen.

Puhdistettu biokaasu eli biometaani korvaa fossiilista maakaasua.

Maatilat pääsevät kaasuverkostoon kannattavasti mukaan, jos biokaasulaitoksen tuotanto on noin 5 gigawattituntia, Karttunen arvioi. Se tarkoittaisi vuodessa 10–20 miljoonaa lanta- tai nurmikiloa.

Sadan euron megawattihinnalla yhden tilan myyntitulo voisi olla jopa puoli miljoonaa euroa.

Kuluja koituu konteista ja verkkoon syötöstä, joten kaasusta saatu hinta voi jäädä omaa myyntihintaa alemmaksi, mutta kaikki menee kaupaksi.

Laitteistoja valmistavan jyväskyläläisen Metenerin toimitusjohtaja Juho Tasasen huomautti MT:lle, että pienten tuottajien pääsy kaasujärjestelmään on vielä vaikeaa ja kallista muun muassa vuosittain vaadittavien todentamisten vuoksi. Ala toivookin nykyistä ennakoitavampaa politiikkaa, sillä tukea on saanut ensin jakelupisteille ja vasta sitten biokaasulaitoksille.

”Nyt kun kaasulle on myyntikanava, myös laitosten rakentamisinto voi kasvaa”, hän arvioi.

Auris Energia myy ja jakelee maa- ja biokaasua, tuottaa biokaasua ja on enemmistöomistaja biokaasua ja lannoitteita tuottavassa Mäntsälän Biovoima Oy:ssä ja osakkaana geotermisen energian QHeat Oy:ssä.