
Jyväskylässä toimivan Biovoima Oy:n myyntijohtaja Jani Kangasaho ennakoi, että maakaasua korvataan Euroopassa lähitulevaisuudessa yhä enemmän biometaanilla.
”Biometaanin kysyntä tulee siitä, että Euroopassa ainakin kaikki haluavat päästä eroon venäläisestä maakaasusta. Lisäksi kysyntä kasvaa vihreän siirtymän tavoitteiden kautta. EU:ssahan on linjattu, että biometaanin tuotanto unionin alueella pitää kymmenkertaistaa vuoteen 2030 mennessä”, Kangasaho sanoo.
Biovoiman perusti loppukesästä Jyväskylän Seppälänkankaalle tehtaan, jossa valmistetaan biokaasulaitoksiin liittyvää teknologiaa, kuten bioadaptereita.
”Sellainen haaste tällä toimialalla on, että kaikkihan puhuvat yleisesti biokaasusta. Biokaasuahan ei voi autoissa käyttää, eikä sitä Suomessa käytetä kuin sähkönä ja lämpönä muutamissa kohteissa”, Kangasaho toteaa.
”Meidän bisnesideamme ja teknologiamme keskittyy biokaasun jalostamiseen biometaaniksi, eli käytännössä vihreäksi maakaasuksi.”
”Meidän bisnesideamme ja teknologiamme keskittyy biokaasun muuntamiseen biometaaniksi, eli käytännössä vihreäksi maakaasuksi.” Jani Kangasaho
Biovoiman toimitusjohtaja Eero Tilsalan mukaan oman tehdasyksikön rakentamista edelsi useamman vuoden tuotekehitystyö.
”Aiemmin tuotteemme tehtiin alihankinnassa, mutta tilauskanta on noussut niin paljon, että halusimme ottaa tuotannon omiin näppeihin ja keskittää sen yhteen paikkaan. Täten myös tuotannon laatua saadaan kontrolloitua paremmin”, Tilsala tähdentää.
Suurin osa yrityksen valmistamasta teknologiasta menee vientiin.
”Pohjoismaat ja Baltian maat ovat pääasialliset markkina-alueemme. Pohjoismaissa tehdään alalla parhaillaan miljardi-investointeja. Uutena aluevaltauksena on Puola, joka on väkirikas maa ja täysin neitseellinen markkina biometaanin suhteen.”
Kotimaassa haasteita aiheuttaa puutteellinen infrastruktuuri maakaasun jakelussa.
”Kun esimerkiksi Baltian maissa kaasupuolen infra on valmiina vähän joka paikassa, meillä se on hyvin puutteellista. Tämä asettaa omat rajoitteensa”, Jani Kangasaho sanoo.
”Pohjoismaat ja Baltian maat ovat pääasialliset markkina-alueemme.” Eero Tilsala
Kangasahon arvio on, että lannan käsittely maatiloilla vaikuttaa jatkossa suoraan EU-tukiinkin.
”Kaikkien toimijoiden yhteiskunnan eri osa-alueilla täytyy sitoutua päästövähennystavoitteisiin. Maataloudessa 30 prosenttia tilojen päästöistä tulee lannasta. Ainoa tapa vähentää päästöjä maatiloilla on käsitellä lanta biokaasuprosessissa”, Kangasaho arvioi.