Pohjois-Suomen biokaasun toimitusjohtaja Mika Impiö ajaa kaasuautolla. Moni hankkeessa mukana oleva viljelijäkin suunnittelee kaasuautoon siirtymistä. Kuva: Kai Tirkkonen
21 maatilan yhteistyö kantaa hedelmää – Ranualle nousee maan suurin viljelijöiden omistama biokaasulaitos
Osakkaat eivät jääneet odottamaan, että muut ratkaisisivat maatilojen kannattavuusongelmat.TilaajalleRanua
Arlan Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu on ylpeä tuottajien yhteistyöstä yli meijeri- ja kuntarajojen. Vieressä maidontuottaja ja Pohjois-Suomen biokaasun hallituksen jäsen Olli Niemelä. Kuva: Kai TirkkonenTyypillisen ranualaisen suomaiseman ja Pudasjärventien väliin alkaa pian nousta biokaasulaitos, jonka omistajina on yhteensä 21 maatilaa.
Ranuan kunnan pikavauhtia rakentaman tien varressa on parkkeerattuna Mika Impiön punainen Volkswagen Passat, josta idea oikeastaan sai alkunsa.
Ensihoitajana Sodankylässä työskentelevä, Oulussa asuva Impiö siirtyi kustannussyistä käyttämään kaasuautoa, koska työmatkat ovat pitkiä.
”Manasin, kun tankkausasemat ovat harvassa Oulun yläpuolella”, ranualaislähtöinen Impiö kertoo.
Lapsuudenystävänsä Jan-Erik Impiön puolison kotitilalla hän pohti, miten lanta siirtyisi Passatin tankkiin. Kaksikko ryhtyi puhumaan asiasta alueen tilallisille ja pian kasassa oli useita kiinnostuneita.
Elettiin vuotta 2022, jolloin energian ja lannoitteiden hinnat olivat nousseet pilviin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.
Moni tila kamppaili kannattavuusongelmien kanssa. Tilakohtaisen biokaasulaitoksen perustamisen riskit olisivat olleet liian suuret.
Mika Impiö ryhtyi hankkeen vetäjäksi ja sittemmin Pohjois-Suomen biokaasu oy:n toimitusjohtajaksi. Yrityksen perusti viime vuoden lopulla 14 maatilaa. Tämän vuoden alussa mukaan tuli vielä seitsemän tilaa.
”Vieläkin pääsee aktiivitiloja mukaan. Etäisyydet hieman rajoittavat”, yksi perustajatilallisista, hallituksen jäsen Olli Niemelä kertoo.
Maatilat sijaitsevat noin 50 kilometrin säteellä laitoksesta, joka valmistuu kunnan keskustan kupeeseen.
”Ilman valtion tukea laitos ei olisi toteutunut ainakaan tässä mittakaavassa ja tällä aikataululla.” Mika Impiö
Investointipäätös tehtiin huhtikuussa, kun ympäristöministeriö myönsi hankkeelle harkinnanvaraista valtionavustusta enintään 65 prosenttia kokonaiskustannuksista.
”Ilman valtion tukea laitos ei olisi toteutunut ainakaan tässä mittakaavassa ja tällä aikataululla”, Impiö toteaa.
Parhaillaan Ranuan Kolomaalla tehdään maansiirtotöitä. Perustuksia aletaan valaa syyskuun aikana. Kuva: Kai TirkkonenBiokaasulaitos
Pohjois-Suomen biokaasu oy rakentaa Ranualle biokaasulaitosta, joka tuottaa liikennebiokaasua syksyllä 2025.
Syötteenä ensivaiheessa karjanlanta ja nurmi, myöhemmin mahdollisesti myös esimerkiksi järvibiomassa.
Vuotuinen tuotanto 7 000 megawattituntia, joka vastaa noin 600 000:ta litraa dieseliä.
Osakkaina 21 maatilaa Ranualta, Pudasjärveltä ja Simosta. Laitos on valmistuessaan Suomen suurin maanviljelijöiden omistama biokaasulaitos.
Laitoksen toimittaa haapaveteläinen Demeca oy.
Investoinnin arvo 6,3 miljoonaa euroa. Siitä 65 prosenttia katetaan valtion avustuksella.
Karjan lanta ja ruokinnasta ylijäänyt nurmi muuttuvat laitosprosessissa liikennebiokaasuksi ja hajuttomaksi lannoitteeksi, joka on kasveille paremmin käyttökelpoisessa muodossa kuin lietelanta.
Biokaasu on merkittävin toimi, jolla tilan kasvihuonekaasupäästöjä pystytään vähentämään. Niemelän mukaan tilan kokonaispäästöistä putoaa neljännes, kun lanta kiertää biokaasulaitoksen kautta. Suurin vaikutus sillä on lannan metaanipäästöihin.
Arlan Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu kertoo, että kestävän kehityksen kannustimen kautta se nostaa myös maidosta maksettavaa hintaa.
Taloudellista hyötyä tulee sitäkin kautta, että ostolannoitteiden tarve vähenee. Niemelä laskee säästävänsä lannoitekuluissa noin 5 000 euroa vuodessa.
Toiveissa on, että myös liikennebiokaasun myynti alkaa tuottaa ja yritys pystyisi tulevaisuudessa maksamaan omistajilleen osinkoa, Niemelä toteaa.
Maanajossa on ollut mukana osakasmaatilojen isäntiä. Kuva: Kai TirkkonenOsakkaista yksitoista on Arlan sopimustuottajia. Loput ovat Valion ja Kuusamon osuusmeijerin maidontuottajia sekä lihakarjatiloja.
Arla on sitoutunut hankkimaan Ranuan meijerin hankinta-alueelle biokaasulla käyvän maitoauton vuoteen 2026 mennessä.
”Ei ole jääty odottamaan, että muut ratkaisevat kannattavuusongelmat.” Tuija Linjakumpu
Linjakumpu pitää hanketta poikkeuksellisena sen vuoksi, että osakkaina ei ole energiayhtiötä eikä kuntia, pelkästään maatiloja. Viljelijät eivät ole vain raaka-aineen tuottajia, vaan edistämässä uutta liiketoimintaa.
”Ei ole jääty odottamaan, että muut ratkaisevat kannattavuusongelmat”, Linjakumpu kehuu. Hän on myös iloinen, että tilat tekevät yhteistyötä yli meijeri- ja kuntarajojen.
Biokaasulaitoksen on määrä valmistua ensi vuoden lokakuussa. Kuva: Kai TirkkonenMaidontuottaja Olli Niemelä näkee yhteisyrityksen etuna myös sen, että yksittäisen tilallisen ei tarvitse huolehtia laitoksen toiminnasta.
”Kotieläintilallisen aika on rajallinen. Minun ei tarvitse tietää prosessin jokaista vaihetta.”
”Kotieläintilallisen aika on rajallinen. Minun ei tarvitse tietää prosessin jokaista vaihetta.” Olli Niemelä
Hankkeessa on pidetty viikoittain palavereja, jotta kaikki mukana olevat pysyvät kärryillä, mitä tapahtuu. Vaikka kaikki ovat kiireisiä, etäyhteydellä niihin on osallistuttu hyvällä prosentilla.
”Kaikilla on napit korvilla. Samaan aikaan yksi poi’ittaa lehmää ja yksi niittää”, Niemelä naurahtaa.
- Osaston luetuimmat
