Suomen Lantakaasu aloitti sopimusten teon – lanta on pääraaka-aine, mutta nurmisyötettäkin käytetään

Suomen Lantakaasu Oy on käynnistänyt toimitussopimusten allekirjoittamisen Ylä-Savon ja Nurmon alueen maatilojen kanssa. Biokaasun raaka-aineeksi käytetään pääasiassa lantaa, mutta nurmeakin prosessiin mahtuu.

Aiesopimuksia tehtiin Ylä-Savossa noin sadan tilan kanssa, biokaasuliiketoiminnan kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Janika Keinänen Valiolta kertoo. Ensimmäiset varsinaiset sopimukset lähtivät allekirjoitettaviksi toissa viikolla.

”Kiinnostus on ollut suurta.”

Keinänen arvioi, että lopullinen sopimusmäärä on Ylä-Savossa enintään 130:n luokkaa. Mukana on kaiken kokoisia tiloja eri tuotantosuunnista.

Suomen Lantakaasu on Valion ja energiayhtiö St1:n yhteisyritys. Se tuottaa lannasta ja muista maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa nesteytettyä biokaasua.

Ylä-Savoon on tulossa niin sanottu hybridilaitoskokonaisuus. Siihen kuuluu teollisen kokoluokan tuotantolaitos Kiuruvedellä sekä kolme pienempää laitosta Lapinlahdella, Sonkajärvellä ja Nurmeksessa.

Hajautettu malli helpottaa raaka-aineen ja prosessissa syntyvän lannoitevalmisteen kuljetuksia. Pienemmistä laitoksista biokaasu viedään Kiuruvedelle nesteytettäväksi.

Lisäksi yhtiö kehittää keskuslaitosta Nurmoon omistamansa Nurmon Bioenergian kautta sekä kartoittaa uusia keskuslaitospaikkoja Pohjanmaan alueella.

Kiuruvedellä maanrakennustyöt on aloitettu, ja kaasuntuotannon on määrä alkaa kesällä 2026. Lannan vastaanotto alkaa muutamaa kuukautta ennen sitä, Keinänen kertoo.

Suomen Lantakaasun teollisen kokoluokan tuotantolaitos nousee tälle tontille Kiuruvedellä. Kuva: Jorma Kärkkäinen / studio Jorma Kärkkäinen

Löytyisikö eläimistä luopuneille tiloille uusi tuotantosuunta, nurmen tuottaminen biokaasulaitokselle?

”Näen, että biokaasulaitos tarjoaa ennen kaikkea kotieläintiloille mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa”, Keinänen toppuuttelee.

Ensinnäkin nurmisyötettä tarvitaan melko vähän. Toiseksi vastaan tulevat EU:n kestävyyskriteerit.

Kiuruveden laitos pystyy valmistuttuaan käsittelemään noin 460 000 tonnia syötteitä vuodessa. Siitä pääosa eli noin 400 000 tonnia on lantaa.

Muihin syötteisiin kuuluu nurmea sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. ”Syötteet valitaan lähtökohtaisesti niin, että lopputuotteena syntyvä lannoitevalmiste olisi luomukelpoista.”

Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi ja Nurmes vastaanottavat jatkossa lähinnä jätteeksi ja tähteeksi katsottavia nurmisyötteitä, Keinänen kertoo. Niitä ovat muun muassa ruokintapöydältä poistettu jäterehu, suojavyöhykenurmi, yli jäänyt rehu sekä viherlannoitusnurmi, jota syntyy viljelykierrossa.

Suomen Lantakaasu pitää erittäin tärkeänä, että lopputuotteena oleva biopolttoaine on kestävästi tuotettua.

Yksi esimerkki tästä on EU:n kestävyyskriteereissä oleva päivämäärä 1.1.2008. Jos peltolohkolla on sen jälkeen tapahtunut hyvin merkittäviä maankäyttömuutoksia, kyseisen peltolohkon nurmisatoa ei enää katsota kestäväksi, Keinänen selvittää.

"Jos esimerkiksi turvemaa on ojitettu 1.1.2008 tai sen jälkeen, tällä yhdellä lohkolla lohkolla tuotettua nurmea ei voi hyödyntää meidän laitoksilla.”

Keinänen ei kerro kovin tarkkaan, miten raha liikkuu tilojen ja biokaasulaitoksen välillä.

Pääasiassa tila saa toimittamansa lannan vastineeksi prosessissa syntyvää lannoitevalmistetta.

Osasta nurmisyötettä maksetaan erillistä korvausta. ”Ehdot ja korvausmalli riippuvat siitä, millaista nurmea syöte on”, Keinänen kertoo.

Lannan vastineeksi saadun lannoitevalmisteen suurin etu tiloille on typpi: liukoisen typen määrä nousee biokaasuprosessissa 20–30 prosenttia.

Yhteistyö tuo tilalle myös merkittäviä logistiikkasäästöjä. Suomen Lantakaasu hoitaa sekä lannan haun että lannoitevalmisteen toimittamisen tilalle. ”Meidän laitoksille ei tarvitse eikä saa lähteä itse lantaa toimittamaan”, Keinänen toteaa.

Levitys jää tilan omalle kontolle. Ylä-Savossa syntyvää lannoitevalmistetta voi levittää tavallisella lietelantakalustolla. Kuivalantakalustoa ei välttämättä tilalla enää tarvita.