VM:n ennuste: ”Reipaskaan talouskasvu ei käännä julkista velkaantumista kuin hetkeksi”
Valtiovarainministeriö piti kuluvan vuoden kasvuennusteensa ennallaan prosentissa. Julkisen talouden syväkyykky oikenee hitaasti ‒ jos oikenee.
”Julkinen talous nousee piinallisen hitaasti”, arvioi valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander (keskellä) esitellessään ministeriön syksyn talousennusteen. Finanssineuvokset Jenni Pääkkönen (vas.) ja Janne Huovari talousennusteen julkistustilaisuudessa. Kuva: Emmi-Lotta Liuski / valtiovarainministeriöValtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden toipuvan hitaasti ja julkisen talouden velkasuhteen vakiintuvan vain hetkellisesti vuonna 2027.
”Ennusteen mukaan Suomen lähihistoriaan nähden reipaskaan talouskasvu ei kykene vakauttamaan velkaa pidempiaikaisesti saatikka kääntämään sitä alenevalle uralle suhteessa bkt:hen. Ennusteessa velkasuhde vakiintuu hetkellisesti vuonna 2027 ja kääntyy sen jälkeen välittömästi uudestaan kasvuun. Velkaantumista ei saada hallintaan, jos valtionhallinnon ja paikallishallinnon rahoitusta ei saada lähemmäksi tasapainoa.”
Valtiovarainministeriö piti vuoden 2025 osalta aiemman ennusteensa paikallaan syksyn ennusteessa ja arvioi talouden kasvan prosentin viime vuoteen verrattuna. Ennuste on talousennusteita tekevistä optimistisimmasta päästä. Vuodelle 2026 VM ennustaa 1,4 prosentin talouskasvua.
”Ennuste lyötiin kiinni noin kuukausi sitten budjettiriihen käyttöön. Sen jälkeen tulivat uudet työllisyys- ja bkt-tiedot. Jos nämä olisivat olleet käytössä, ennuste olisi ollut heikompi”, finanssineuvos Janne Huovari kertoi ministeriön tiedotustilaisuudessa.
”Suomen talous toipuu pitkittyneestä taantumasta, mutta julkisen talouden syväkyykky oikenee hitaasti. Yhteisymmärrys julkisen taloudenpidon tavoitteista ja julkisen velan taittaminen kestävästi alenevalle uralle olisi yhteinen kansallinen saavutus, josta tulevat sukupolvet meitä vielä kiittäisivät”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
”Ennuste lyötiin kiinni noin kuukausi sitten budjettiriihen käyttöön.”
Heikko työllisyystilanne ja epävarmuus pitävät kotitaloudet varovaisina. Kotitaloudet ovat säästäneet ennustettua enemmän kulutuksesta. Osastopäällikkö Spolander arvioi, että kotitalouksien pelko työttömyydestä on johtanut säästämisen kasvuun.
Niin ikään leikkaukset sosiaalietuuksiin ja julkisiin menoihin ovat lisänneet epävarmuutta.
Tänä vuonna investoinnit kasvavat selvästi kahden laskuvuoden jälkeen. Rakentamisessa tilanne on kuitenkin edelleen heikko.
Investointien myötä myös tuonti on kasvanut, sillä suuri osa tuonnista käytetään Suomessa valmistettaviin hyödykkeisiin, joita viedään edelleen maasta. Investointien kasvu kertoo Spolanderin mukaan siitä, että ”ainakin yritykset luottavat tulevaan”. Kun työttömyys alkaa hellittämään yritysten työllistäessä, tukee se kotitalouksien luottamusta.
Investointien ennakoidaan kasvavan nopeammin, sillä energiasiirtymään ja puolustukseen liittyvät hankkeet lisäävät niitä merkittävästi ennustejaksolla vuosina 2025–2027.
”Yhteisymmärrys julkisen taloudenpidon tavoitteista ja ymmärrys taloudellisten voimavarojen merkityksestä julkiselle taloudenpidolle olisi tosiaan tarpeen. Julkisen velan taittaminen kestävästi ja riittävän nopeasti alenevalle uralle olisi yhteinen kansallinen saavutus, josta tulevat sukupolvet meitä vielä kiittäisivät”, Spolander viittaa tuleville hallituksille jäävästä julkisen talouden tasapainottamisesta ja julkisen velkaantumisen kääntämisestä laskuun.
Artikkelin kuva vaihdettu uuteen 22.9.2025 kello 14:37.
Ministeriön arvion mukaan julkisyhteisöjen velka nousee vuoden loppuun mennessä 87 prosenttiin bkt:sta ja alijäämä 4,3 prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen.
Vuonna 2029 VM ennustaa julkisyhteisöjen alijäämän olevan edelleen 3,1 prosenttia bkt:sta.
- Osaston luetuimmat
