Ukrainan jälleenrakennus vetää suomalaisyrityksiä: ” Erinomaiset mahdollisuudet menestyä”

Elinkeinoelämän keskusliiton Pro Ukraina -hanke on edistynyt paremmin kuin osattiin odottaa, kertoo projektinjohtaja Lauri Veijalainen.

Hankkeeseen on tullut mukaan kuluneen 11 kuukauden aikana jo 104 yritystä. Tavoitteena on kasvattaa yhtiöiden määrää merkittävästi seuraavan vuoden aikana.

”Jonot venähtivät syksyllä niin pitkäksi, että me jouduttiin lisäämään resursseja ja pitämään jopa pieni tauko uusien yhtiöiden sisään ottamisessa”, kertoo Veijalainen.

Hankkeen tarkoituksena on auttaa suomalaisyrityksiä pääsemään Ukrainan markkinoille ja mukaan maan jälleenrakennukseen.

Hankkeeseen osallistuneista yrityksistä 20–25 prosenttia käy kauppaa tai kaupallisia neuvotteluita ukrainalaisten potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

”Kilpailu Ukrainassa on kovaa. Siellä on jo paljon yhtiöitä markkinassa, mutta jos tuote ja palvelu ovat kunnossa, niin on erinomaiset mahdollisuudet menestyä”, sanoo Veijalainen.

Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainan markkinoilla oli noin 30 suomalaisyritystä. Hanke on lisännyt Ukrainassa toimivien suomalaisyritysten määrää merkittävästi.

Neuvontaa saaneet yritykset edustavat laajasti eri toimialoja. Erityisesti rakentaminen ja siihen liittyvät alat, energia-ala sekä metalliteollisuus korostuvat.

”Kolme suurinta pääkohdetta jälleenrakentamiselle ovat kuljetussektori, eli logistiikka, asuntokanta ja sitten energia. Tämä vastaa aika paljon sitä jälleenrakennustarvetta”, sanoo Veijalainen.

Hankkeessa on ollut mukana yrityksiä, jotka tekevät lämpölaitteita, sairaalakalusteita, tekstiilejä, elintarvikkeita ja työkaluja – jopa lääkäripalveluita.

Ukraina tavoittelee EU-jäsenyyttä, mikä antaa EU-maille, Suomi mukaan lukien kilpailuetua. Uutta Ukrainaa rakennetaan EU-sääntelyä seuraten.

Kaikkien yritysten kohdalla Ukrainaan laajentumista ei kuitenkaan ole pidetty järkevänä vaihtoehtona. Noin 15–20 prosentin kanssa on päädytty siihen, ettei markkinoille kannata lähteä.

Syinä ovat yleensä olleet vähäinen vientikokemus tai itse tuote. Ukrainaan ei myöskään kannata lähteä pelkästään tukemisen halusta.

Veijalaisen mukaan Ukrainaan tehdään pääasiassa vientiä. Vain harvat yritykset tekevät suoria investointeja, jotka edellyttävät rakentamista. Yritykset eivät myöskään mielellään puhu julkisesti Ukrainaan menosta sodan riskien takia.

Peikko on harvoja Ukrainaan lähteneitä yrityksiä, jotka ovat kertoneet asiasta avoimesti ja rakentaneet tehtaan sinne. Päätös Ukrainaan lähdöstä tehtiin 2023 syksyllä ja tehdas otettiin käyttöön keväällä 2025.

Peikon Ukrainan tehdas on ollut toiminnassa keväästä 2025 alkaen. Kuva: Peikko Group

Rakennusmateriaaleja valmistavan yrityksen toimitusjohtaja Topi Paananen kertoo, että yritys lähti Ukrainaan jälleenrakennuksen tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien vuoksi.

Peikko on kiinnostunut laajentamaan toimintaansa Ukrainassa, mutta käytännössä se edellyttäisi sodan päättymistä. Venäjä on iskenyt ballistisilla ohjuksilla tehtaan lähialueille.

”Se mitä olen muille Ukrainaan suuntautuneille suomalaisyrityksille aina sanonut, että toiminnan pitää olla suhteessa yrityksen kokonaistilanteeseen. Ei voi olla niin, että tekee isoa toimintaa Suomessa ja sitten ensimmäinen vientimarkkina on Ukraina”, Paananen sanoo.

Paanasen mukaan riskienhallinnassa olennaista on investointien mittakaava suhteessa yrityksen taseeseen.

Peikolla Ukrainan tehdas on pieni investointi siihen suhteutettuna. Lisäksi tehdas toimii vuokrakiinteistössä, mikä vähentää kiinteistöön liittyvää riskiä.

Ukrainassa työllistetään tällä hetkellä hieman alle parikymmentä henkeä. Yritys työllistää kokonaisuudessaan 2 300 henkilöä.

Paanasen mukaan sodan riskejä ei Ukrainassa voi täysin välttää, vaan riskit on hyväksyttävä.

”Siellä ei ole olemassa esimerkiksi tehdaskiinteistöille vakuutuksia. Se on sotatoimialuetta, ja kaikkea voi tapahtua”, Paananen sanoo.