Teuvo Hakkarainen kysyy komissiolta, miksi jäsenmaat noudattavat EU:n luontodirektiiviä eri tavoin suurpetojen kohdalla

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps./ECR) kysyy, miksi karhujen osalta EU-direktiiviä tulkitaan Suomessa paljon tiukemmin kuin Ruotsissa.

Komissio valvoo, että jäsenmaat noudattavat EU-lainsäädäntöä. Hakkarainen kysyikin komissiolta, onko Suomen Korkeimman hallinto-oikeuden päätös EU:n luontodirektiivin mukainen. Ja mikäli on, olisiko luontodirektiiviä syytä tarkentaa erityisesti siksi, että sitä tulkitaan hyvinkin eri tavoilla jopa naapurimaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa?

EU:n luontodirektiivissä todetaan suurpetojen osalta niiden kantojen edellyttävän tiukkaa suojelua, johon on kuitenkin myös poikkeuksia. EU:n lainsäädäntö ylittää kansallisen lainsäädännön.

Karhun kannanhoidollinen metsästys voi Suomessa päättyä tähän jahtikauteen. Syy löytyy korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) 30.10. linjauksesta, jonka mukaan Suomen riistakeskuksen syksylle 2022 myöntämät karhuntappoluvat olivat pääosin laittomia.

Vaikka KHO:n käsittelemät valitukset koskivat vain osaa myönnetyistä kaatoluvista, ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys.

Oikeus viittaa päätöksessään EU:n luontodirektiiviin, jonka mahdollistamaa poikkeuslupaa voidaan KHO:n mukaan soveltaa vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa on erityinen ongelma, johon pitää alueella puuttua. Oikeus toteaa, etteivät tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys ja metsästyskulttuurin säilyttäminen ole päämääriä, joissa tiukasta suojelusta voitaisiin poiketa.

Jatkossa suurpetojen pyytäminen nojaa Suomessa vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin sekä karkotuslupiin, joilla petokantaa ei kyetä säätelemään. Ruotsissa poikkeusluvista päättää jahti todennäköisesti jatkuu entiseen tapaan.