Näin paljon sähkönsiirtoa saa korottaa ‒ Energiavirasto avaa pelisäännöt
Maaseudulla sähköverkon investointikustannus per asiakas on huomattavasti suurempi kuin kaupunkimaisilla alueilla.Tilaajalle
Sähköverkon maakaapelointia Sastamalassa vuonna 2023. Kuvituskuva. Kuva: Timo ViitanenSähkönsiirtomaksujen korotukset ovat olleet yhteiskunnallinen ja arjen puheenaihe jo pitkään
Aihe nousi jälleen tapetille, kun Pohjois-Karjalassa ja Koillis-Savossa toimiva PKS Sähkönsiirto tiedotti, että nykyisen sähkönjakelun toimintavarmuuslain vaatimusten toteuttaminen voi johtaa jopa yli 83 prosentin siirtomaksujen korotuksiin pitkällä aikavälillä.
Kuinka paljon sähköverkkoyhtiöt voivat korottaa sähkönsiirtomaksuja? Millä perusteilla? Ja olisiko PKS Sähkönsiirron esittämänä hinnankorotuksen loivennus mahdollinen toteuttaa?
Näihin ja muihin kysymyksiin MT kysyi vastauksia Energiaviraston energiaverkot osaston taloudellisen valvonnan yksikönpäällikkö Tiina Karppiselta.
Minkä verran sähköverkkoyhtiöt voivat nostaa siirtohintoja nykyisen nostokaton puitteissa?
”Vuoden sisällä hintaa voi korottaa kahdeksalla prosenttiyksiköllä asiakasryhmittäin. Se voi tarkoittaa joko useampia korotuksia tai vain yhtä korotusta, mutta useampi korotus ei saa ylittää kahdeksaa prosenttia.”
Pitääkö korotuksen täyttää jotkin muut perusteet?
”Yhtiöillä pitää olla sähkömarkkinalain mukaiset perusteet hinnankorotuksille. Korotukset perustuvat tyypillisesti sopimuksessa yksilöityihin perusteisiin, joita voi esimerkiksi olla verkkopalvelun pääomainvestointi tai toimintakustannusten muutokseen liittyvät tekijät. Pääasiassa perusteet hinnankorotuksille täyttyvät.”
Karppinen kuitenkin sanoo, että välillä Energiavirasto on joutunut puuttumaan muutoksiin, jotka ylittävät kahdeksan prosentin vuosirajan.
Mitä ajattelette tällaisesta PKS Sähkönsiirron esityksestä nostaa siirtomaksuja yli 80 prosentilla pidemmällä aikavälillä?
”En ole tutustunut heidän rahoitussuunnitelmiinsa tarkemmin. Varmasti he itse pystyvät sitä oman toimintansa osalta arvioimaan. Uskoisin, että kun he ovat tällaisen arvion antaneet, se perustuu heillä ennusteisiin ja arvioihin siitä, minkälaista rahoitustarvetta heillä on pitkällä tähtäimellä.”
PKS Sähkönsiirron mukaan nykyinen lainsäädäntö pistää maaseudulla asuvat maksamaan suhteellisesti enemmän, jotta kaikkialla saavutettaisiin toimitusvarmuus samassa aikataulussa. Onko asia näin?
”Luulen, että PKS viittaa siihen, että per asiakas he joutuvat tekemään paljon enemmän kuin suhteessa vaikka kaupunkimaisiin olosuhteisiin. Onhan se tekijä, joka vaikuttaa ylipäätään verkon hinnoitteluun. Kaupunkimaisissa jakeluverkonhaltijoissa on per asiakas huomattavasti matalampi hintataso kuin maaseutumaisissa olosuhteissa. Maaseudulla investointikustannus per asiakas on huomattavasti suurempi kuin kaupunkimaisilla alueilla.”
PKS esitti, että painetta korottaa siirtomaksuja voitaisiin lieventää myöhäistämällä toimitusvarmuuden vaatimuksia vuodesta 2036 vuoteen 2044, ja sallimalla 72 tunnin sähkökatkot nykyisen 36 tunnin sijaan harvaan asutulla seudulla. Olisiko muutos mahdollinen?
”Tätä en kommentoi. Se on poliittinen päätös. Energiavirasto valvoo sitä, mitä lainsäädäntötasolla päätetään.”
Onko sähköverkkoyhtiöiden mahdollista investoida säävarmaan verkkoon ilman, että ne nostavat siirtomaksuja kohtuuttomasti?
”On muitakin tapoja hankkia rahoitusta investointeja varten kuin vain tulorahoitus. Esimerkiksi vieraan pääoman ehtoisen velkarahoituksen käyttäminen on yksi vaihtoehto. Toki silloinkin, jos nostetaan tällaista velkarahoitusta, niin korkokulut ovat kustannuksia, jotka näkyvät asiakkaiden verkkopalvelumaksuissa.”
”On hyvin tyypillistä käyttää velkarahaa investointien kattamiseen. Se tasoittaa osaltaan asiakkaiden maksurasitetta. Energiaviraston sähkönsiirtohinnoittelun valvontamekanismissa kannustetaan siihen, että yhtiöt käyttäisivät investointien maksuun tulo- ja velkarahoitusta. Yhtiöillä on kyllä molemmat keinot käytössä, mutta niillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon mitäkin keinoa painotetaan. Haluamme ääripäistä ohjata keskitiehen, jossa käytettäisiin näitä molempia vaihtoehtoja tasaisesti.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
