• Muistatko milloin pyhäinmiestenpäivä muuttui pyhäinpäiväksi? Se oli aiemmin kuin luulet

    Pyhäinpäivä siirrettiin sunnuntaille 1700-luvulla. Myöhemmin se siirrettiin lauantaille vapaapäivän palauttamiseksi.
    Suomessa pyhäinpäivänä muistellaan usein kuolleita sukulaisia.
    Suomessa pyhäinpäivänä muistellaan usein kuolleita sukulaisia. Kuva: Carolina Husu
    Uutiset|Historia ja perinne
    1.11.202422:00
    Hermanni Härkönen

    Etenkin kuolleiden muistamiseen liittyvää pyhäinpäivää vietetään tänä vuonna lauantaina 2. marraskuuta.

    Itse juhlana pyhäinpäivä on samaa perua kuin anglosaksisissa maissa yleinen halloween tai Meksikon kuolleiden päivä (Día de los Muertos).

    Suomen evankelisluterilainen kirkko kertoo verkkosivuillaan nykyisen pyhäinpäivän olevan kahden perinteisen kristillisen pyhän yhteenliittymä: Marraskuun ensimmäisenä päivänä on vietetty kaikkien pyhien päivää, seuraavana päivänä kaikkien uskovien vainajien muistopäivää.

    Suomalaiseen juhlapyhään on siis yhdistetty marttyyrien ja muiden uskossaan kuolleiden muistaminen. Lisäksi sanaan pyhä sisältyvät myös vielä elävät uskovat, kirkon sivuilla kerrotaan.

    Pyhäinpäivää vietettiin Suomessa ja silloisessa emämaa Ruotsissakin pitkään aina 1. marraskuuta. Ruotsin kuningas Kustaa III kuitenkin siirsi sen marraskuun ensimmäiselle sunnuntaille useiden muiden pyhäpäivien tavoin vuonna 1774.

    Lisää aiheesta
    • Kustaa III nakkasi monet vapaat kalenterista. Perjantain juhannusaatto on kesän ainoa jäljelle jäänyt arkivapaa, jolla lomaputkea voi venyttää.

      Historia ja perinne | Suomessa olisi lomaa huomattavasti nykyistä enemmän, jos Ruotsin kuningas ei olisi sekaantunut asioihin

      Tilaajalle

    Nykyisen paikkansa lokakuun 31. ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina pyhäinpäivä sai vuonna 1955. Silloin päivän siirto koplattiin Marian ilmestyspäivän sitomiseen sunnuntaille.

    Lauantaille asetettu pyhäinpäivä oli juhannuksen tavoin tuolloin vielä vapaapäivä. Viisiviikkoinen työpäivä tuli standardiksi vasta noin kymmenen vuotta myöhemmin.

    Pyhäinpäivä kulkee ihmisten suussa vieläkin usein vanhalla nimellään pyhäinmiestenpäivä. Juhlapyhän nimi vaihdettiin kuitenkin virallisesti pyhäinpäiväksi jo vuonna 1967.

    Mistään tasa-arvoteosta ei muutoksessa sinänsä ole kyse. Juhlan alkuperäinen latinankielinen nimi on kaikkien pyhien päivä (Festum omnium sanctorum), joka viittaa katolisen kirkon pyhimyksiin. Tämä muoto nimestä on käytössä myös esimerkiksi englannin (All Saint’s Day) ja ruotsin kielessä (Alla helgons dag).

    Lisää aiheesta
    • Eniten juhlapäiviä osuu Suomessa kevään tienoille. Kuvituskuva.

      Kulttuuri | Suomalaisilla on poikkeuksellisen vähän virallisia juhlapäiviä – yhdessä maassa juhlapyhiä vietetään 39 kertaa vuodessa

    • Suomessa pyhäinpäivää vietetään 31.10. ja 6.11. välisenä lauantaina. Vuonna 2021 pyhäinpäivä on tänään lauantaina.

      Haudoilla käynti pyhäinpäivänä yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen

    • Kurpitsalyhdyt tulivat halloweenin viettoon vasta 1800-luvulla. Aiemmin lyhdyt oli tehty nauriista. ”1800-luvulla irlantilaisia muutti nälänhädän vuoksi Yhdysvaltoihin. Siellä halloweenin juhlintaan sekoittui esimerkiksi Amerikan alkuperäiskansojen perinteitä”, kertoo Tom Sjöblom.

      Kulttuuri | Monella on halloweenista vääriä käsityksiä, tutkija väittää: ”Halloween on pitkälti kristillinen juhla”

      Tilaajalle
    • Vuosienkin kuluttua haluamme käydä läheistemme haudoilla ja sytyttää kynttilät heidän muistoilleen.

      Kulttuuri | Jos kuolisit tänään, mitä jäisit kaipaamaan eniten? Pyhäinpäivä muistuttaa elämän rajallisuudesta

    Artikkelin aiheet
    pyhäinpäivä
    pyhäinmiestenpäivä
    Kustaa III
    Suomen evankelisluterilainen kirkko
    halloween
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää